torstai 16. syyskuuta 2021

Tapahtui kerran Espanjassa ja ajatuksia muutosta




No heipä hei!

Viime kerrasta onkin jo aikaa. Syy blogin hiljaisuuteen on yksinkertaisesti se, että olin lomalla. En ole tainnut näin pitkää somelomaa ottaa vuosiin ja tuli kyllä tarpeeseen. Oli ihana, kun ei tarvinnut päivitellä postauksia ja stressata kuvia tai kirjoittamista. Insta toki pyöri lomankin aikana, mutta pidän sen kepeänä ja kyllähän se aika tavalla eroaa blogin kirjoittamisesta. 

Me vietettiin siis loma Espanjan Aurinkorannikolla ja tarkoitus oli olla reissussa viikko. Pieleen kuitenkin meni, koska heti toisena päivänä maahan saavuttua mieheni sairastui. Hänen ollessa toipilaana meni kaikki suunnitelmat uusiksi ja monet vierailukohteet (esim. vesipuisto) jäi tästä syystä käymättä. Kun olisi ollu aika lentää takaisin, sairastuin minä juuri kaksi päivää ennen lentoa ja siksi me ei päästykään suunnitellusti lentämään takaisin. Lentoyhtiöt on nyt koronan takia tosi tarkkoja eikä flunssaoireisena päästetä koneeseen. Siinä meni sitten kahdet lentoliput, kahdet maksetut koronatestit ja paljon rahaa hukkaan. Onneksi saatiin työpaikoille sumplittua niin, että saatiin jäädä sairastamaan Espanjaan ja lopulta loma venähtikin kahdeksi viikoksi. Sinällään ei haitannut, koska ehdittiin sitten viimeisinä päivinä hiukan tehdäkin jotain ja kyllä sairastaminen siellä auringossa ja lämmössä nämä koleat kelit voitti.





Meillähän oli siis alunperin loma varattuna Kreikkaan. Minua alkoi kuitenkin kaduttaa se jo seuraavana päivänä, koska halusin niin kovasti nähdä Espanjan ennen kuin sinne ensi vuonna muutetaan. Joten peruutusta kehiin ja lennot buukkaukseen sitten Malagaan. Onneksi lähdettiin ja vaihdettiin! Opin nimittäin tällä reissulla tosi paljon ja tunteet vaihteli oikeastaan ihan laidasta laitaan. Ihan hyvä oli siis todellakin nähdä mihin sitä on jalkaansa pistämässä ja joka aamu parvekkeella aamiaista syödessä ja merta katsellessa juteltiin miehen kanssa mitä fiiliksiä kummallakin oli herännyt.





Espanjahan on upea maa! Siellä on aurinkoa, lämpöä ja edullista asua. Samalla kuitenkin muutamia asioita tuli ilmi, jotka sai mut vähän huolestumaan. Turvallisuus on tietysti yksi eikä Espanjassa kannata ainakaan naisena yksin liikkua myöhään illalla ulkona epämääräisillä kaduilla. Sain yhtenä iltana nimittäin kokea tämän itse ja pikkasen oli pelottava tilanne. Lähdin nimittäin juoksulenkille ja katselemaan auringonlaskua kukkulalle. Hölkkäsin hiljaista katua, jonka varrella oli autiotaloja eikä katulamppuja. Kadun molemmissa päissä oli kuitenkin asutusta ja ajattelin, että kyllähän siitä nopeasti uskaltaa juosta. En ajatellut, että kokisin mitään pelottavaa. Kotiinpäin hölkkäillessä huomasin kuitenkin että takana ajava auto hidasti vauhtia jo hyvän matkan päässä, ajoi hetken aikaa vieressäni ja pysähtyi täysin tälle pimeällä kadun pätkälle eteeni. Siinä vaiheessa pysähdyin minäkin ja kaivoin puhelimen taskusta ja esitin soittavani. Sydän hakkasi rinnassa ja mietin mihin suuntaan ehtisin nopeiten juosta pakoon. Onneksi tilanne laukesi ja auto jatkoi taas matkaa. Tämä kuitenkin pysähdytti minut miettimään miten turvallista Suomessa oikeasti on, kun itsekin liikun metsissäkin pimeällä koirien kanssa ilman pelon tunnetta. Espanjassa lapsia ei voi päästää edes koulumatkaa kulkemaan yksin vaan ne täytyy aina viedä ja saattaa kouluun ja harrastuksiin. Kulttuuri onkin hiukan erilainen mihin on saanut Suomessa tottua.






Kriiseilin myös sitä, missä me oikein Espanjassa tultaisiin asumaan. Auton hankkiminen on tuolla ihan must, koska liikkuminen ilman autoa on tosi hankalaa. Monet noista isoimmista kaupungeista kuten Fuengirola, Marbella ja Malaga ovat ihan hirveitä turistirysiä eikä niissä todellakaan tee mieli asua. Asunto olisi siis löydettävä ylempää kukkuloilta tai näiden kaupunkien väliin jääviltä lähiöalueilta. Muutama kiva alue löytyikin ja itse rakastuin Mijaksen vuoristokylään. Se oli niin idyllinen valkoinen kreikkalaistyylinen kylä ylhäällä vuorilla, mutta parina iltana siellä käydessä totesin että todella epäkäytännöllinen paikka asua. Ensinnäkin sinne kiipeäminen päivittäin pientä mutkaista tietä ei ole mikään nautinto. Toiseksi auringon laskettua vuorilla tuulee niin hitosti, että siellä on hiukset suussa koko ajan. Kolmanneksi talvet on vuorilla kylmempiä ja sateisimpia kuin alhaalla rannikolla, joten ei kiitos. Pari ihan varteenotettavaa paikkaa kuitenkin löydettiin ja ilmasto teki kyllä minuun heti vaikutuksen. Kaikki iho-ongelmat poistui tuon kahden viikon aikana (en edes käyttänyt mitään muuta kuin aurinkorasvaa eikä iho kuivunut) ja myös kroonistunut yskä hävisi täysin.






Mitäs me sitten reissussa puuhailtiin. Puoliakaan ei tehty mitä alunperin suunniteltiin, koska sairastumiset. Mutta miehen perhe ajelutti meitä ympäriinsä ja kahviteltiin sekä syötiin ulkona oikein sydämen kyllyydestä. Espanjassa kaikki on niin halpaa ja etenkin viinihyllyn hinnat kyllä hiveli silmää. Viini on Espanjassa lähes halvempaa kuin vesi.

Mijaksessa käytiin myös suklaakurssilla, jossa päästiin itse valmistamaan suklaata. Tämä olikin ihan huippukiva 30 minuutin aktiviteetti ja saatiin kotiinviemiseksi ihanat käsintehdyt suklaat sekä diplomit hyväksytysti suoritetusta suklaantekokurssista. Yhtenä päivänä vierailtiin myös Malagan hammam kylpylässä, joka oli elämäni yksi upeimmista kokemuksista. Kylpylä oli arabialaistyylinen ja arkkitehtuuriltaan suoraan kuin sadusta. Siellä olevissa kuumissa ja kylmissä kylvyissä sekä höyryhuoneessa melkein pääsi irtautumaan kehosta. Kokemus oli todella ainutlaatuinen ja haluan ehdottomasti joskus päästä tuonne uudelleen! Lisäksi päästiin todistamaan historiallisen suurta maastoapaloa, joka riehui Esteponan suunnilla lomamme viimeiset päivät. Marbellassa viimeisenä iltana dinnerillä istuessa tuhkaa satoi lautaselle ja valtavat savupilvet synkistivät taivaan. Onneksi palo on nyt vihdoin saatu hallintaan. Yhtenä päivänä kävimme myös testaamassa rangella golfia. Mun eka kerta ikinä maila kädessä ja osuin jopa palloon! Wohoo, ehkä mun tuleva golffarin ura on nyt polkaistu käyntiin.










Kaikista kommelluksista huolimatta reissu oli ihana ja rentouttava. Ihastuin Marbellan vanhaan kaupunkiin missä käytiinkin useampana iltana syömässä. Ruoka Espanjassa on niin hyvää ja rakastuin siihen tapas kulttuuriin ihan täysillä. Näen kyllä itseäni tuolla elelemässä, koska aurinko vaikuttaa minuun niin paljon. Heräsin joka aamu virkeänä ja onnellisena. Olen myös ulkoaktiviteetteja rakastava, joten tuolla on vaikka mitä tekemistä vaeltamisesta kiipeilyyn. Myös iltaelämä on rentoa ja perhe on Espanjassa tosi tärkeä. Iso etu tietysti myös se, että miehen perhe asuu siellä jo valmiiksi, joten tukiverkot on aina lähellä. Pakko myös sanoa, että Espanjasta saa aika upeita asuntoja samalla rahalla ellei halvemmallakin mitä Suomessa ja niihin kuuluu uima-altaat ja isot terassit. Mulla ainakin jo kutkuttelee mahanpohjassa ajatus siitä, että vuoden päästä me asutaan tuolla suunnilla.







Aurinkoa niin paljon kuin rakastankin, niin auringon nousut ja laskut on niin maagisia. Varsinkin vuorten taa painuessa, auringonsäteet luo kauniin pehmeän valon ja tykkäsinkin kävellä illalla rannalla auringonlaskua ihaillen. 

Yhtenä iltana pidettiin myös family dinner, jonka järkkäsin ja tilasin meille ihania ruokabokseja Danis cateringilta. Voitteko kuvitella, että kotiinkuljetettuna neljä tuollaista valtavaa boksia täynnä ruokaa maksoi vain 80€. Ihan hullua, miten halpaa ruoka Espanjassa on. Meillä olikin ihana ilta perheen kanssa, vaikka niiden piti olla läksiäiset, mutta reissu jatkuikin sen jälkeen vielä viikolla.





Loppulomasta tapahtui vielä yksi yllätys. Mies yllätti kosinnalla ja pujotti sormuksen mun nimettömään. Tämä oli tosi ihana yllätys ja tapahtui molemmille merkityksellisessä paikassa, mihin voidaan aina palata uudestaan. Lisäksi koska se tapahtui tulevassa uudessa kotimaassa, on sen merkitys vieläkin isompi. Nyt onkin sitten aika suunnitella myös häitä, jotka pidetään aika varmasti joko Espanjassa tai Italiassa vuoden parin sisään. Alla kuvassa näette vielä sormuksen, jonka S oli tilannut mulle USA:sta ja se oli vartavasten tehty mittoihin tilaustyönä. Oon vieläkin aivan haltioissani tuosta, koska se on niin kaunis ja valossa kimaltelee niin upeasti.


6 kommenttia on "Tapahtui kerran Espanjassa ja ajatuksia muutosta"
  1. Onnea kihlautumisesta :)

    VastaaPoista
  2. Onnea vielä kerran, toi sun sormus on kyllä upea<3 Suomessa asuessa sitä ei aina tosiaan ihan edes tajua, kuinka erilaista muualla maailmassa on just noiden turvallisuusseikkojen kanssa. Sitä pitää jotenkin itsestäänselvyytenä, että nainen voi vaikka lähteä just lenkille yksin ilman pelkoa siitä, että jotai pahaa tapahtuu. Voin vaan kuvitella miten pelottava toi tilanne sulle oli! Onneksi kaikki päättyi kuitenkin hyvin eikä mitään tapahtunut. Ihania kuvia, ei yhtään helpottanut sun matkan seuraaminen omaa lomakuumetta<3 :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Linda <3
      Se on just näin, ehkä vähän tyhmän rohkeanakin on joskus tuolla maailmalla liikkunut kun uskoo sinisilmäisesti että kaikkialla on samalla tavalla turvallista kuin Suomessa. Näin jälkikäteen aina näkee sitten Suomessakin myös niitä hyviä puolia :D

      Poista