Helsingin söpöin kirppis

Ihanaa alkanutta viikkoa!

Enpä olisi uskonut vielä muutama vuosi sitten, että minä syttyisin joka päivä vintagesta. Jotain harvinaislaatuista on nyt kuitenkin tapahtunut, koska olen kovasti innostunut uusvanhasta sisustamisesta eli sekoituksesta jotain vanhaa ja modernia. Täysin vintage kotia en missään nimessä halua, mutta muutamia harvinaisia uniikkeja yksityiskohtia kyllä. Mielestäni myös nykyiseen kotiin ympäristönkin puolesta sopii hyvin vähän vanhempikin tyylin, koska ikkunoista näkyy Helsingin vanhat arvokiinteistöt, jotka toki samalla henkivät myös sen ajan tunnelmaa. Mihinkään moderniin lasiasuntoon en kyllä ehkä vintage itse ainakaan veisi.

Joka tapauksessa, joku vintage kärpänen on minuun puraissut ja myös vaate puolella olen aina tykännyt vähän sellaisesta röyhelöisestä ja uniikista tyylistä. En kutsuisi sitä kuitenkaan vintageksi, ehkä klassiseksi ennemmin. Nykyään olen myös tosi tarkka minkälaisia vaatteita ostelen ja laitan tosi herkästi kiertoon kaikki sellaiset jotka ei kaapista tule aktiivisesti omaan käyttöön.

Viikonloppuna käytiin miehen kanssa käppäilemässä keskustassa ja eksyttiin pyörimään Krunikkaan. Sieltä löytyi aivan ihana kirppis, Urbaani legenda, missä paljon kivoja vaatteita ja kohtuullisen mukavasti myös piensisustusta ja koruja. Muutama isompikin huonehalu löytyi valikoimasta ja yhtä entisöityä lipastoa kuolasin, mutta se oli valitettavasti jo myyty. Uusia huonekalujakin tulee kuitenkin esille aina toisinaan, joten tänne pitää kyllä tulla pyörimään useamminkin.

Sisälle astuessa tunnelma on kuin astuisi toiselle aikakaudelle. Kajareista soi ranskalainen lounge musiikki, lattian peittää itämaiset matot ja hyllyillä on kauniita pieniä yksityiskohtia, joihin kaikkiin silmä haluaa hetkeksi pysähtyä ihailemaan. Valikoima on kuin hallittu kokonaisuus "kaikkea kivaa", ei yhtään sellainen kaoottinen ja sekava kuin monilla kirppareilla tahtoo olla. Myytävä tavara on hyväkuntoista ja rekeistä löytyvät vaatteet edustavat sekä vintagea että modernimpia brändejä. Värimaailma, yksityiskohdat ja sisustukselliset helmet takaavat mielenkiintoisen visiitin, sen voi luvata. Palvelu oli myös ylivertaista ja erittäin ystävällistä. Jopa meidän koirat oli tervetulleita sisälle, joten miehen ei tarvinut minun haltioituneen visiitin ajan värjötellä ulkona.

Tästä kirppiksestä taisi kertaheitolla tulla yksi vakiokohteistani Helsingin keskustassa. Viikoittain vaihtuva valikoima kannattaa mennä katsastamaan ihan aktiivisesti paikan päälle. Uskon, että täältä tekee tosi mageita ja uniikkeja löytöjä. 

Itsellä tarttui visiitilta mukaan vanha kultainen kynttilänjalka sekä pari vaatetta. Tuo kuvassa näkyvä vaaleanpunainen lipasto olisi myös lähtenyt mukaan, mikäli olisi vielä ollut kaupan. Juuri tuollaista unelmaa olen meidän olkkariin katsellut. Kuka tietää, ehkä innostun itsekin vielä entisöimään vanhoja antiikkihuonekaluja. Sen verran jo vähän googlailin ja tutkailin, että kivan värisiä maaleja ainakin löytyy puisten huonekalujen entisöintiin.

Olipa kyllä kerrassaan kiva visiitti ja tulen varmasti jossain vaiheessa itsekin varaamaan tänne pöydän ja vien myyntiin kaappiin turhaan pyörimään jääneet vaatteet. Mutta ai että mikä aarreaitta! Menkäähän katsastamaan. Väitän, että tämä on Helsingin söpöin kirppis 😍

Vinkkaappa kommentteihin muita Helsingissä vierailemisen arvoisia kirppiksiä.

Afternoon tea hotelli Kämpissä

Heipä hei,

hetkinen on ehtinyt viime kerrasta vierähtää ja paljon tässäkin ajassa taas tapahtua. 

Muutto Suomeen on pitänyt erittäin kiireisenä. Uusi työ on ehtinyt alkaa, oma koti on löytynyt ja muuttokuorma Espanjasta saapua. Sen lisäksi illat on purettu muuttolaatikoita ja viikonloppuisia juostu huonekaluliikkeissä etsimässä uuteen kotiin täydellistä sisustusta. Joka minuutti on kyllä käytetty sataprosenttisesti hommien hoitoon, joten viime viikon afternoon tea hetki tuntui monessakin mielessä aivan ihanalta luksus hetkeltä kaiken tämän kiireen keskelle!

Varasin pitkän harkinnan jälkeen itselleni ja ystävälleni teehetken Kämp hotellin ravintolaan. Ystäväni oli hetki sitten täyttänyt 30-vuotta ja halusin tarjota hänelle elämyksen, joka jäisi mieleen. Hotelli Kämp tarjosi elämykselle kyllä ikimuistoiset puitteet. Onhan tuo arvorakennus Helsingin ytimessä jo itsessään aivan super ihana vierailukohde! Joskus pitää käydä tuolla myös dinnerillä, sillä ruokasali hienoine maalauksineen ja pylväineen oli kuin keskeltä Keski-Eurooppalaista palatsia.

Aftrenoon tea konseptiin kuuluu listalta valitut teet sekä kauniilla tarjoiluvadilla tarjottavia pikkusuolaisia ja makeita herkkuja. Aikaa teehetkeen on varattu kaksi tuntia ja se oli minusta ihan sopiva aika tällaiseen teen maisteluun ja rentoon jutusteluun. 

Palvelu Kämpissä on ensiluokkaista. Jo heti sisään astuessa pöytään ohjaus ja tarjoilija otti meiltä takit naulakkoihin. Itse ei tarvinnut tehdä muuta kuin istua alas, ottaa hyvä asento ja valita listalta mieleinen teevaihtoehto. 

Haudutetut teet tuotiin pöytään kultaisissa kannuissa. Ymmärtääkseni hintaan olisi saanut valita useammankin teelajin, jos kannu tyhjeni, mutta harmikseni yksikään tarjoilija ei missään välissä tullut meiltä kysymään olisiko teetä maistunut ehkä lisää. En sitten itse kehdannut alkaa huutelemaan teekannun perään, joten yhdellä teelajikkeella sitten mentiin. 

Tarjoilu oli kuin kuningattaren palatsissa. Hetken aikaa sai nauttia siitä hienosta tunnelmasta upeassa miljöössä, kun ruoka kannetaan eteen kullatuissa vadeissa. Tunsin itseni aivan kultturelliksi kosmopoliitiksi, jos ymmärrätte mitä haen takaa 😁 Tarjoilija kävi jokaisen herkkuannoksen läpi, mutta onneksi pöydästä löytyi myös lunttilappu menusta, joten herkkuja maistellessa saattoi vielä tarkastaa mitä milloinkin suuhunsa pisti. 

Tarjottavat olivat pääsääntöisesti oikein hyviä. Muutama vähän kuivempi leivos oli eksynyt vadille, mutta yleisesti tarjottavat olivat herkullisia ja yllättävän täyttäviä. Parituntisen jälkeen ei todellakaan ollut nälkä, vaikka vadilla ruuan määrä näytti varsin maltilliselta. Tarjolla oli muutama erilainen sandwich, suolaista muffinsia, skonssia, macaronsia, tuulihattu, sulkaaleivos ja muuta ihanaa.

Kolmelta tuo afternoon tea siivotaan pois ala carte menun tieltä. Meidän pöytää alettiin jo varttia vaille siivota vaikka vielä ystäväni kanssa istuimme siinä teetä juoden. Siitä tuli vähän sellainen hätäinen fiilis ja se kyllä valitettavasti vähän latisti tunnelmaa. Minusta olisi pitänyt vaikka ensin ystävällisesti käydä sanomassa, että teehetki päättyy vartin kuluttua ja alkaa siivota pöytää vasta kun olisimme poistuneet. Ei näin kesken kaiken jutustelun. 

Kokonaisuutena voin kyllä suositella kokemusta. Menu on mahdollista saada myös vegaanisena ja menun kylkeen voi ostaa vaikka lasilliset kuohuvaa. Hinta per vieras oli ilman kuoharia 48€, mikä oli kyllä aika siinä ja siinä kipurajalla teetarjoilusta, mutta kerrankos sitä käy Kämpissä tällaista nauttimassa. Briteissähän iltapäivätee-kulttuuri on todella suosittua ja sieltä löytyy paljonkin tällaisia konseptia tarjoilevia paikkoja. Ihana idea ja kiva rento tapa viettää viikonloppuna iltapäivä ystävän kanssa jutustellen.

Nyt onkin kiva taas viritellä blogi eloon ja alkaa jakamaan vinkkejä Helsingistä. Tämä olkoon fresh start Suomessa elon uudelle alulle 😍

Paluumuutto Suomeen ja viimeisten päivien sekoilu Espanjassa

Kirjoittelen tätä postausta nyt täältä Suomesta, Helsingin Kalliosta tarkalleen. Muutto Espanjasta takaisin Suomeen tapahtui muutama päivä sitten ja en todella voisi olla tyytyväisempi että palattiin. Suunnitelmat meillä muuttuivat lennosta ja nopeasti, sillä alkuperäinen plääni oli muuttaa töiden perässä Itävaltaan. Salzburgista ei kuitenkaan löytynyt asuntoa, joten vaihdettiinkin Itävalta Suomeen. Jätin Espanjassa irtisanomisilmoituksen työpaikalleni tietämättä minne seuraavaksi suuntaan ja saanko mistään töitä. Joskus spontaanius ja riskienotto kuitenkin kannattaa. Asiat alkoikin järjestyä mukavasti lopulta, vaikka melkoisia shokkikäänteitä me saatiinkin viimeiset päivät Espanjassa kokea.

Te ketkä seurailette minua Instan puolella, olettekin ehkä jo kuulleet meidän kauhutarinat pakomatkasta Espanja kodista lentokentälle. Sen kanssa sitten menikin kaikki niin pieleen ettei tosikaan...

Espanjassa, ainakin siis Aurinkorannikolla, on aivan tavanomaista ettei vuokravakuuksia ikinä palauteta vuokralaiselle. Me opittiin tämä kantapään kautta meidän ihan ensimmäisessä vuokrakodissa, missä menetettiin vakuuksia 1600€. Oltiin muuttopäivänä otettu asunnosta kuvat ja videot, mutta niillä ei ollutkaan mitään painoarvoa Espanjan lakien näkökulmasta, vaan paikalle olisi sisäänmuutto hetkellä pitänyt kutsua sekä vuokranantaja että lakimies, joiden silmien edessä molempien osapuolten olisi pitänyt allekirjoittaa paperit mihin asunnon puutteet on yhdessä ylös kirjattu. Arvaa tiedettiinkö ja tuliko edes mieleen tällainen. Ei tullut ja oppirahat maksettiin. Lakimies kuitenkin suositteli tämän tapauksen jälkeen ettei seuraavassa asunnossa sitten makseta viimeisten kuukausien vuokraa, koska vakuutta ei kuitenkaan palauteta.

Muuton suunnittelu tosiaan lähti aika vauhdilla etenemään, koska aikaa oli vain se pari viikkoa. Lähetimme vuokranantajalle irtisanomisilmoituksen, johon meillä oli laillinen oikeus tehdä 6kk asumisen jälkeen (joka myös täyttyi). Saimme häneltä raivoviestiä takaisinpäin, ettemme voi lähteä mihinkään ennen kuin vuokrakausi päättyy eli kesäkuuhun mennessä. Ja jos lähdemmekin, meidän pitäisi maksaa hänelle vuokrat tuonne kesäkuuhun saakka. Mihinkään neuvotteluyhteyteen ei hänen kanssa päästy.

Muuttoaamuna satoi aivan kaatamalla. Sellaista sadetta ei oltu hetkeen Espanjassa nähty ja tietysti sen piti sitten sattua juuri sille päivälle, kun meidän piti saada kaksi koiraa ja kolme matkalaukkua sekä itsemme lentokentälle. Aamulla aikaisin mieheni tilasi Boltin kautta tilataksin talon eteen. Taksi saapui, mutta se ei ollut tilataksia nähnytkään, vaan oli käytännössä vain vähän isompi henkilöauto. Sinne ei meidän muuttokuorma olisi mahtunut, joten lähetettiin auto pois. Mies soitti paikalliseen taksikeskukseen ja pyysi tilataksia. Kuulemma olisi ihan juuri siinä meidän kadulla. Odotettiin 5 minuuttia, vielä 10 minuuttia eikä mitään kuulunut. Soitettiin uudestaan ja tiedusteltiin missä auto on. Ihan juuri siinä, tuli vastaus... Lopulta odoteltiin taksia tunti ennen kuin se saapui. Onneksi, siis onneksi olimme varanneet aamuun sen tunnin verran ylimääräistä aikaa, mutta nyt sekin aika alkoi uhkaavasti kulua loppuun.

Lopulta taksi saapui, mutta se olikin ihan tavallinen henkilöauto. Mies heitti peräkonttiin koirien lentoboksit ja yhden ison laukun. Siinä tavaroita autolle roudatessa sattuikin meidän vuokraisäntä kävelemään siitä ohi ja tajusi, että olemme lähdössä. Hän aloitti sellaisen huutomekastuksen siinä oven edessä ja yritti väkisin tunkea meidän asuntoon. Sanaharkka yltyi hänen puolelta niin uhkaavaksi, että hän jopa kävi mieheeni käsiksi ja uhkasi katkoa meiltä molemmilta kaulat. Hän myös soitti pari puhelua ja uhoi miten hän kutsuu paikalle muitakin marokkolaisia ja estäisi meitä lähtemästä. Mies käski minut ja koirat autoon, joten minä aloitin matkani lentokentälle yksin samalla kun mies jäi tilaamaan itselleen uutta taksia ja selvittelemään välejä meidän marokkolaisen vuokranantajan kanssa.

Taksissa istuin koirien kanssa valtavassa shokissa kädet täristen juuri hetki sitten kokemani hyökkäyksen takia. Yritin laittaa miehelleni viestiä, mutta hän ei vastannut. Kävin pääni sisällä läpi kaikki pahimmat painajaiset siitä, miten ne marokkolaiset ovat nyt kolkanneet mieheni ja me ei päästäkään lentämään. Lopulta soitin miehelleni ja hän vastasi puhelimeen onneksi hengissä samalla kun taustalla kuuluu useamman marokkolaisen huuto. He olivat lukinneet mieheni asuntoon ja uhkasivat ettei hän pääse lähtemään ennen kuin maksaa heille helmikuun vuokran. Mieheni oli suostunut ja hoitanut maksun samalla hetkellä, kun taksi kurvasi pihaan, joten hän juoksi laukkuineen autoon. Kun taksi ajoi pois asunnolta, oli vuokranantajamme vielä juossut taksin perässä ikkunoita paukuttaen. 

Melkoinen kokemus tämä ja tiivistänee hyvin meidän matkan Espanjassa. Kaikki meni pieleen ja monet meidän sattumukset on kyllä sellaisia, ettei niitä tapahdu edes elokuvissa!

Onneksi päästiin siis kaikki ehjin nahoin kentälle, mutta tämän aamuisen episodin ja lentokenttävirkailijoiden sekoilun takia meinattiin myöhästyä koneesta. Juostiin lähtöportille viimeisen kuulutuksen saattelemana ja oltiin viimeiset ketkä nousivat koneeseen. Tiukille siis meni. 

Viimeiset päivät Espanjassa koitin ottaa vähän myös lomailun kannalta. Keväinen Aurinkorannikko on kaunis, sillä mantelipuut alkavat kukkia ja luonto kukoistaa. Me käytiinkin ihailemassa näitä mantelipuita ja olihan ne kauniita! Kuin kirsikankukat Suomen keväässä. Niitä saa toki vielä hetken aikaa odotella, mutta se ei haittaa. On niin huojentavaa olla takaisin Suomessa ja asiat toimii, ettei mikään pilaa nyt tätä helpotuksen tunnetta.

Sain heti kolmantena päivänä Suomessa ollessa työpaikankin, joten varmistui sekin että jäämme nyt Helsinkiin. Tästä varsinkin olen tosi innoissani! Tampereelle en olisi halunnutkaan, koska koko elämäni siellä asuneena se alkaa olla jo niin nähty. Turku olisi ollut ihan hyvä vaihtoehto, mutta sieltä ei tahtonut lyötyä sellaisia töitä, mitä etsin. Helsinki on nyt kiva uusi seikkailu ja tarpeeksi iso kaupunki, jotta en toivottavasti ihan heti täällä tylsisty. Maailma saattaa vielä joskus kutsua, mutta nyt on ihan kiva rauhoittua tänne Suomeen.

Jännä muuten miten paljon alkaakin arvostaa sellaisia itsestäänselviä asioita Suomesta, mitä ei aikaisemmin tajunnut edes arvostaa, mutta mitä nyt ulkomailla asumisen jälkeen pitää todella korkeasti arvossaan. Minusta on ihan luksusta esimerkiksi juoda puhdasta hanavettä. Ei tarvitse enää elää sitä pulloshowta tai läträtä vesifilttereillä. Tai sitä, että lemmikkien kanssa vuokra-asunnon etsiminen on niin helppoa. Ihan herkistyn, kun vertaan miten helppoa elämä täällä on.

Garmin vivomove luxe sporttikello osoittautui parhaaksi ostokseksi - nyt kerron miksi

 * sisältää mainoslinkkejä

Onko teillä koskaan ollut jotain tavaraa, mitä yksinkertaisesti rakastatte yli kaiken?

Mun arvot ja ajatusmaailma materialismista on muuttunut paljon viimeisen vuoden aikana siitä kun muutettiin Suomesta Espanjaan. Olen alkanut arvostaa enemmän tavaran vähyyttä, sillä se antaa enemmän vapauksia liikkuvuuden suhteen ja toiseksi vapauttaa käyttöön enemmän pääomaa joko sijoittamiseen tai seikkailuihin. Siksi hyvin harvoin enää ostelen mitään kalliimpia hankintoja enkä varsinkaan hamstraa tusinoittain kivoja juttuja varastoon vain, koska tavara on kiva. Ostan siis nykyään vain tarpeeseen ja vain jos ihan oikeasti lupaan ottaa tavaran aktiiviseen käyttöön. Tämä on karsinut turhat heräteostokset ja vaatekaapin täytteet minimiin. Lisäksi olen tehnyt kaappien "puhdistusta" pikkuhiljaa ja myynyt tai heittänyt pois kaikkea turhaa. Vuosi Espanjassa on opettanut, että loppujen lopuksi tosi pienellä määrällä tavaraa pärjää aivan hyvin. Matkalaukkuelämä onkin tavallaan ollut myös aika helpottavaa. Suunta on aina avoinna mihin sitten haluaakaan lähteä.

Ihan niin äärimmilleen en minimalismini kanssa kuitenkaan mene, ettenkö ikinä voisi ostaa mitään. Garminin ruusukultaista älykelloa oli kuolannut jo kaksi vuotta ja nyt lopulta sovittiin miehen kanssa, että hän ostaa sen minulle yhdistettynä vuosipäivä/joululahjana. Ja oli aika mieletön tunne saada vihdoin tämä mun unelmien kello, kun sitä oli niin pitkään haaveillut ja odottanut!

Kello on mielettömän kaunis ja just mun tyylinen, siro ja kaunis. Tykkään käyttää älykelloa urheillessa ja muutenkin arjessa, koska dataa omasta päivästä on myös tosi kiinnostava seurata. Tähän asti mulla on ollut käytössä Suunnon sporttikello, mutta se on tosi iso eikä muutenkaan esteettisesti hivele niin paljon silmää, että sitä kehtaisi mekkojen kanssa vaikka ihan arkenakin pitää. 

Nyt tämä uusi Garminin kello on niin hieno, että se sopii ihan arkeen ja juhlaan. Kello on ruusukultainen ja siinä on vaaleat nahkahihnat. Hihnat on itseasiassa vaihdettavissa myös eri värisiin ja saatavilla on jopa ruusukullan väriset metalliset hihnat. Kellotaulu on sen verran ohut, ettei se pistä valtavana mollukkana silmään ja ellei tietäisi tämän olevan niin sanotusti sporttinen älykello, niin se menisi ihan täydestä tavallisena kellona.

Garminin vivomove on tosiaan älykello ja siinä on tavallisen kellotaulun lisäksi mielettömän hyviä sisäänrakennettuja ominaisuuksia. Kellolla pystyy seuraamaan unta ja unen laatua, päivittäisiä askelmääriä, urheilusuorituksia, syke- ja kaloritietoja, veden juontia, stressiä sekä palautumista ja paljon muuta. Itse olen myös innostunut Garmin yhteisöstä, missä voi osallistua haasteisiin muiden käyttäjien kanssa. Haasteet saa pientä potkua arkiaktiivisuuteen, varsinkin jos on kilpailuhenkinen, kuten minä. Puhelimen appin kautta näkee vielä enemmän tietoja, pystyy tekemään päiväkohtaisia muistiinpanoja ja seuraamaan esim kuukautiskiertoa. Kello ladataan usb-johdolla ja akku on kestänyt minulla hyvin lähes viikon.

Jotkut olivat sanoneet, että kellotaulua on hankala nähdä aurinkoisella säällä. Olen erimieltä. Kellotaulun näkee kyllä ihan hyvin ja kirkkautta voi säätää. tosin jos kellotaulun heijastaa suoraan aurinkoon niin varmasti näkyvyys kärsii ihan missä tahansa kellossa. Minulla ei ole ollut mitään ongelmia käyttää tätä ulkona kirkkaallakaan säällä. Kellontaulun kosketusominaisuus on toiminut hyvin ja ruutu aktivoituu käden heilautuksesta. 

Kello on ollut minulla nyt kuukauden käytössä eikä minulla ole mitään moitteen sanaa tästä. Kello on ollut minulla päällä nukkuessa (koska haluan seurata unitietoja) eikä se ole aiheuttanut mitään puristavaa tai hankaavaa tunnetta. Nahkaremmi on hyvä ja joustava, myös kestävän tuntuinen. 

Ostin oman kelloni Laatukorulta, mistä olen usein ostanut koruja. Postitus oli nopea ja kello saapui parissa päivässä hyvin pakattuna lähimpään postitoimipisteeseen. Voin siis lämpimästä suositella myös Laatukorua ostopaikkana. Jos haluat lukea lisää kellosta tai tilata omasi, niin alla olevan kuvakkeen kautta pääsen kellon myyntisivuille,

*affiliatelinkki

Onko sinulla kokemusta kyseisestä kellosta? Olisi kiva kuulla muidenkin käyttäjien ajatuksia, joten heitä kommenttia alle.

Aurinkorannikon parhaat ravintolat

Puhutaanko hetki ruokaelämyksistä?

Mun lempi aihe nimittäin. Matkoilla tykkään syödä ulkona ja nimenomaan hifistellä ruuan kanssa. Paras kokonaisuus syntyy, kun miljöö on kiva, ruoka hienosti esillä ja maku tiptop makunystyröitä hivelevä. Espanjassa oloaikana on tullut syötyä aika paljon ulkona, sillä täällä ravintolat on reilusti halvempia kuin Suomessa. Ainakin jos alkoholista nauttii niin sen näkee kyllä loppulaskussa, sillä lasillisen viiniä saa täällä ravintoloissa helposti parilla eurolla. 

Ajattelin koota tähän postaukseen vinkit omista suosikki ruokapaikoista Aurinkorannikolla eli lähinnä Malaga- Fuengirola- Marbella akselilta missä on tullut eniten pyörittyä. Jos olet reissaamassa tänne suunnille, niin tallenna postaus ja käy testaamassa. Jos sulla on vielä listan jatkoksi hyvä suositus, niin laita kommenttiboksiin muidenkin iloksi.

La Bohemia, Fuengirola

Yksi suurimmista suosikeistani Fuengirolassa. Menusta löytyy mahtava kattaus brunssivaihtoehtoja, lounasherkkuja kuten bageleita, burgereita ja salaatteja sekä erityisen ihastuttava jälkkärilista. Paikan erikoisuutena on kaunis esillepano. Jokainen annos on taideteos. Hintatasoltaan ravintola on erittäin huokea ja pääruuat lähtevät 10€ hintaan. Illalla tänne on kiva pistäytyä drinkeille. Ravintolan sijainti on muuten kivasti rantapaseolla, joten ikkunoista näkyy palmut ja meri. Parasta 💗

San Chocolate coffee gallery, Fuengirola

Fuengirolan keskustasta löytyy kahvila, joka on todellinen hidden gem keskellä kaupunkia. Kahvilan sisäpiha on kätketty rakennusten väliin ja se on koristeltu kivasti kasveilla ja sisustettu persoonallisesti vähän eteläisellä hippivivahteella. Täällä on mielettömän hyvät smoothiet, salaatit ja banoffee. Paikka on niin söpö, että täällä viettää iltaa kuin omassa olohuoneessaan. Iltaisin kahvila on usein todella täynnä.

Banana kitchen, Mijas

Toinen piilossa oleva helmi sijaitsee Mijakseen vievän tien varrella. Tässä lounaspaikassa on söpö patio ja mielettömän hyvät salaatit sekä pitsat. Ystävällinen palvelu ja rauhallinen miljöö on täällä ehdoton plussa. Naapurissa muuten ihana bohosisustuskauppa Zoco home jossa kannattaa samalla reissulla piipahtaa. 

Solunasushi, Fuengirola

Sushin ystäville vinkkaan edullisesta, mutta aivan super hyvästä sushipaikasta Paseolla. Solunasushi on sushipaikaksi tosi edullinen, mutta ruoka on aivan taivaallista! Täällä saa rahalle myös todellakin vastinetta, koska sushirullat on ihan valtavan kokoisia. Paikan erikoisuus on puisessa purjelaivassa tuotava sushiasetelma.

Max Beach, Riviera del Sol

Max beach on oikeastaan beach club, jonka yhteydessä toimii myös kuntosali mielettömällä merimaisemalla. Ravintola on äärettömän hienolla paikalla meren rannalla ja ulkoterassilla auringossa syödessä voi tuntea merituulen kasvoillaan. Illalla täällä on tunnelmaa ja auringonlaskua tulevat monet tänne ihailemaan. Kesällä Maxilla voi tulla vaikka koko päiväksi hengailemaan, sillä ulkoterassilla on myös iso uima-allasalue. Ruoka on täällä mielettömän hyvää, mutta beach club hinnoissa eli kallista. 

Miel y nata mountain, Calahonda

Parhaat pitsat saat täältä Calahondan kukkulalta. Paikka on aina täynnä, koska tänne tullaan kauempaakin. Pepperonipitsa on parasta ja maksaa 9€. Vieressä on iso koirapuisto ja koirapuiston vasemmalla puolella olevalle vuorelle voi kiivetä vaikka sen takeaway pitsan kanssa. Vuoren päällä on penkki, jossa voi nauttia pitsansa ihan mielettömän upeita maisemia ihastellessa.

Occo Marbella, Puerto Banus

Jos kaipaat fine dining tasoista ravintolaa, niin suuntaa Occoon. Tämä paikka tarjoilee libanonilaisia makuelämyksiä astetta fiinimmässä ympäristössä. Kannattaa varata pöytä "simpukankuoresta". Ravintolassa on muutamia tunnelmallisia soppia, jossa pöytäryhmät on luotu simpukanmuotoisiin seinämiin. Tämä ei ole halvimmasta päästä, mutta ruoka on aivan tajuttoman maukasta ja tunnelmat täällä ihan 5/5.

Limoncello ristorante pizzeria, Fuengirola

Mielettömän hyvä italialainen Fuengirolan sydämessä. Palvelu on täällä ensiluokkaista, ruoka aina hyvää ja jälkkärit vielä parempia 😂 Täältä kuulemma kaupungin parhaat mustekalat, todistetusti parhaat pastat ja hullun hyvät pitsat. Jälkkärilistalta suosittelen pavlovaa, joka kannattaa ottaa kaverin kanssa jaettuna, sillä annos on kaiken jo syödyn ruuan päälle aika iso.

Tutto bene trattoria, Fuengirola

Toinen äärettömän hyvä italialainen Fuengirolan keskustassa. Jos tilaat täällä pasta-annoksen, se valmistetaan edessäsi niin että pasta pyöritellään oikeassa valtavassa koverretussa juustokimpaleessa. Elämys todellakin! Ruoka on hyvää ja alkuruuaksi suosittelen leipää, joka on koverrettu tyhjäksi ja täytetty sulalla juustolla. Nam, parasta mitä tiedän!

Smallworld cafe Marbella, Marbella

Smallworld on Marbellan reunalla oleva tosi kiva ravintola-kahvila, missä listan kaikki ruuat näyttävät ja kuulostavat yliherkullisilta. Voit nauttia herkkusi kivasti sisustetuissa sisätiloissa tai illan hämärtyessä lyhdyillä valaistulla terassilla. Täältä saa mielettömän hyvää brownieta! Hintatasoltaan Marbellan hinnoissa, eli hintavampi paikka.

Mia's Sugar, Benalmadena

Saisko olla pinkimpää kahvilaa? Tämä Benskussa sijaitseva kahvila on todellakin vierailemisen arvoinen ja instagrammaajien mekka. Annokset on koristeellisia ja tietysti tyylilleen 

uskollisesti täällä enempi on vaan enempi (ja parempi). Sisältä löytyy "kuvausseinä" missä saa matkamuistoksi keinukuvat vaaleanpunaisten kirsikankukkapuiden alla.

Rosas Cafe, Puerto Banus

Last but not least, saanko esitellä Rosas Cafen, toisen vaaleanpunaisen paratiisin. Täällä paitsi ruoka on taivaallista, myös erittäin kauniisti esillepantu. Rosas cafe on suosittu brunssipaikka ja usein täynnä, joten pöytä kannattaa varata tai mennä tänne jo ajoissa varsinkin viikonloppuisin. Täältä saa mielettömän ihanat smoothie bowlit, lohileivät, ja kahvit koristeltuna vaikka lempibrändisi logolla. Suosittelen täällä vierailua aurinkoina lämpimänä päivänä ja brunssin jälkeen kävelyä Banuksen satama-alueella. Tämä on hintava vaihtoehto aamupalalle, joten varaudu hintavempaan laskuun.

Tässä mun lempparit Aurinkorannikolta. 

Puutuuko listasta joku hyvä ravintola, joka ansaitsisi paikan suosituksissa?

Kansainväliset rekrytointikokemukseni - kannattaako lähteä merta edemmäs kalaan?

 

Ulkomaille töihin?

Tämä postaus on toivepostaus teiltä lukijoilta ja kirjoitan aiheesta nyt erittäin mielelläni, sillä minulla on kokemusta peräti neljän EU-maan rekrytointiprosessista. Olen hakenut ja tehnyt töitä Suomessa sekä Espanjassa. Olen myös hakenut töitä Itävallasta ja Iso-Britanniasta. Itävallasta olen saanut töitä, mutta pohdin vielä otanko paikan vastaan. Maiden välillä on ollut ihan valtavia eroja työnhaussa ja kulttuurieroja tälläkin saralla on ollut minusta erittäin mielenkiintoista seurata. Maailmalla asuminen opettaa ja auttaa näkemään paitsi asioiden positiiviset puolet niin myös samalla ne kehityskohteet. Muistakaa, ettei täydellistä maata olekaan. Aina joutuu tekemään kompromisseja, mutta vaihtoehdoista voi valita itselle sen mieluisimman maan.

Ulkomaille töihin lähdetään ensisijaisesti nuorempana. Erilaiset aupair työt sekä EU:n ja Pohjoismaiden sisäiset työnvaihto-ohjelmat ovat seikkailunnälkäiselle itsenäistyvälle nuorelle aikuiselle mitä parhain mahdollisuus kokeilla siipiään, nähdä maailmaa ja opetella vieraita kieliä. Mitä vanhemmaksi tullaan, sitä isommaksi kynnys lähteä kasvaa. Onhan se ymmärrettävää. Voi olla jo jälkikasvua, asuntolaina tai ihan hyvä duunipaikka kotimaassa. Miksi lähteä?

Nyt kun olen itse asunut ja työskennellyt vuoden ulkomailla, väitän että kokemus on ollut tuhatkertaisesti opettavainen monessakin suhteessa. Olen oppinut arvostamaan Suomesta monia asioita. Samalla olen päässyt työskentelemään kansainvälisessä ympäristössä ja elänyt aivan erilaista elämäntyyliä mitä kotimaassani olen ikinä elänyt. Olen saanut mielettömiä kokemuksia ja ystäviä, kehittynyt kielessä ja itsenäistynyt valtavasti. Olen saanut arvokasta esimieskokemusta, mitä en Suomessa välttämättä koskaan olisi saanut. Olen myös kokemukseni myötä pohtinut uudelleen urapolkuani ja sitä mitä haluan jatkossa tehdä. Vuosi oli siis kokonaisuudessaan mieletön kokemus, vaikka haasteitakin matkalle mahtui.

Rekrytointi maiden välillä?

Suomen työmarkkinoita taas aktiivisesti selaillessa olen ihmetellyt, miten niin harvassa työpaikkailmoituksessa kerrotaan palkkaa! On se nyt kumma, ettei voida heti kättelyssä iskeä faktoja pöytään. Tuskinpa kukaan töitä tekisi, jos korvauksesta ei neuvotella, joten miksi sitä pitää salailla. Toinen niin raivostuttava asia on se, että hakijalta kysytään palkkatoivetta. Voi hittolainen, eriarvoistetaanko tässä pärstän mukaan vai tekeekö firma suuresti säästöä, jos hyvä hakija ei tiedä palkkakehitystä ja pyytääkin yleistä palkkatasoa liian vähän palkkaa? Minusta tuntuu niin hölmöltä, että pitää ensin uhrata aikaa hakemiseen, sitten mahdollisesti tehdä jotain ennakkotehtävää ja vasta haastattelun lopussa saa tilaisuuden kysyä palkasta. Jos palkka ei siinä vaiheessa itseä miellytäkään, niin ollaan tuhlattu sekä työnantajan että hakijan aikaa ja resursseja.

Itävallassa ja Brittimarkkinoilla sen sijaan olen tottunut siihen, että lähestulkoon jokaisessa hakemuksessa ilmoitetaan palkka. Joko vuosipalkkana tai kuukausipalkkana. Mielettömän hyvä menetelmä, joka säästää aikaa. Voin ohittaa suoraa sellaiset työpaikat, missä palkkaus ei minua kiinnosta. Ymmärrän, että ehkä aivan uran alkuvaiheilla ei niinkään ole väliä mitä palkkaa saa, kunhan kokemusta karttuu. Näin työuralla jo hetken aikaa olleena en kuitenkaan enää myy itseäni liian halvalla, vaan haluan työlleni rehdin korvauksen. Toivoisin siis Suomessakin palkkaa rehellisesti näkyviin niin kuin näissä kahdessa maassa toimitaan. 

Espanjassa on vähän vaihtelevia käytäntöjä. Suomi-firmat harvoin ilmoittavat palkkaa tai kertovat jotain ympäripyöreää alan tes-palkkauksesta tai muuta vastaavaa. Brittifirmat taas kertovat täälläkin palkkauksesta yleensä avoimemmin. Myös jotkut espanjalaiset yritykset ilmoittavat vuosiansion jo työpaikkailmoituksissa. Ihan niin läpinäkyvää se ei silti ole kuin Itävallassa ja Briteissä.

Itävallassa oli yksi erikoisuus ylitse muiden. Sain nimittäin ihan jokaiseen hakemaani paikkaan liittyen vastauksen yritykseltä 1-3 arkipäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä. Ihan mieletöntä! Tiesin heti olinko edennyt haastatteluun vai pudonnut pois hakuprosessista. Tuli tunne, että kerrankin hakemukset oikeasti luetaan läpi ja eikä jätetä hakijaa vellomaan epätietoisuuteen, vaan kerrotaankin heti miten meni. Tästä tuli ihan mielettömän otettu olo. Varsinkin kun vertaa Suomeen, missä yleensä saa kuukauden jälkeen automaattivastauksen jos sitäkään.

Työelämän arvot?

Suomessa oli aina tunne, että työelämä oli hirveää suorittamista. Toisaalta ainakin omissa töissäni tuli tehtyä niin paljon turhaa ja tosi tylsää mekaanista työtä, missä ei ollut mitään järkeä. Eniten otti päähän se, että töissä piti istua vain istumisen ilosta vaikka hommat olisi saatu tehtyä. Kokemukset voi olla tietysti alasta ja työtehtävästä riippuen tosi erilaisia. Suomessa noudatetaan tosi orjallisesti kahdeksasta-neljään rytmiä. Kaipaisin siihen itse enemmän joustoa, mitä on vaikkapa eteläisemmässä Euroopassa. Että toimistolle voi tulla vaikka vähän myöhemminkin, jos se sopii omaan rytmiin paremmin.

Espanjassa on korostunut tietynlainen halpatyövoiman kulttuuri. Sitähän se täällä päin oikeastaan on. Tuotetaan palveluita halvalla ja kustannustehokkaasti. Kaikkea mitataan kauheasti ja pitää olla niin hemmetin tuottava koko ajan. Tulee just sellainen tunne että work harder, work harder. Espanjassa myös palkat on niin matalat, että monet työntekijät on ihan oikeasti onnettomia. Aika monissa työpaikoissa työntekijöillä ei ole mitään oikeuksia, tuskin edes kirjallisia työsopimuksia. Palkkapäivänä saa jännitellä tuleeko palkka tilille. Tämä siis yleisesti kuultua täkäläisistä työmarkkinoista. Vastuullisiakin firmoja onneksi löytyy.

Itävallan työelämästä ei minulla ole henkilökohtaista kokemusta, mutta olen kuullut juttuja. Siellä päin ihmiset ovat jämptejä ja hoitavat hommansa. Sitten lähdetään kotiin ja nautitaan vapaa-ajasta. Itävallan kulttuuri yhdistelee saksalaisen työorjentoitunutta ja italialaisen kepeää elämäntyyliä. Hommat hoidetaan, mutta samalla osataan nauttia elämästä. 

Briteissä työ on iso osa elämää ja päivät voivat olla pitkiä. Yleensä töitä tehdää 9-18 ja se tuntuu itsestä jotenkin ihan älyttömän pitkältä. Missä on se vapaa-aika? Toki tästäkään en osaa henkilökohtaisesti sanoa mitään, kun en ole itse kokenut. Kuulopuheista kuitenkin olen saanut sen käsityksen, että britit ovat melkoisia työmyyriä ja työpaikoilla on vähän sellainen kulttuuri, ettei sieltä saa lähteä ensimmäisenä kotiin tai katsotaan pahasti.

Myös vapaa-ajan laadulla on merkitystä. Espanjassa ja Itävallassa nautitaan paljonkin työajan ulkopuolisesta vapaa-ajasta. On mieletöntä luontoa ja hyvää keliä tehdä vaikka mitä vielä töiden jälkeen. Elämä ei pyöri vain uran ja työn ympärille, toisin kuin taas pohjoisemmassa Euroopassa. Espanjassa ja Itävallassa esimerkiksi yhteiskunta pysähtyy aina sunnuntaisin ja kaikki kaupatkin ovat kiinni. Suomessa taas täysi vastakohta, kun Prismatkin on auki 24/7. Briteistä en tiedä, mutta luulet siellä olevan vähän näiden kahden välimalli. Ainakin pyhäpäivät taitaa Briteissäkin siirtyä viikonlopuilta aina seuraavalle arkipäivälle. Suomessa hyödynnetään sekin tietysti työpäivänä eli sepä harmi, jos pyhäpäivä sattui sunnuntaille. Maanantaina töihin sitten.

Ehkä näistä kokemuksista oppineena sanoisin, että on ihan valtavia eroja maiden välillä miten töitä haetaan, miten töitä tehdään ja millä tavalla työntekijöitä kohdellaan. Itävallassa esimerkiksi monet yritykset tarjoavat ihan mielettömiä henkilöstöetuja. Siellä on kuuden viikon palkallinen kesäloma ja osa työpaikoista tekee vain neljän päivän työviikkoa. Työntekijöiden jaksamisesta huolehditaan ja kannustetaan pyöräilemään erilaisilla kannustimilla ja eduilla. Ulkomaalaisille järjestetään saksankielen kursseja ja maahanmuuttoapua. Suomessa on myös varsin hyvät henkilöstöedut. On kulttuuri- ja liikuntaseteliä sekä lounasedut ja kattava työterveys. Espanjassa ei ole mitään. Jotkut firmat saattavat tarjota ilmaista välipalaa, mutta siihen se jääkin. Briteistä en tiedä muuta kuin kaverin kertomana, ettei kahvilatyössä saanut ottaa edes hävikkileipää kotiin vaan se piti heittää roskiin. 

Maassa maan tavalla, mutta jos ulkomaille meinaa lähteä töihin, niin suosittelen kyllä etupeltoon selvittelemään tällaisiakin asioita, ettei sitten iske yllätyksenä. Toiset maat on kyllä selvästi "parempia" vaihtoehtoja kuin toiset, mutta se oma paikka löytyy vain testaamalla!

Olisko sulla kokemuksia jaettavaksi maailmalla työskentelystä tai työnhausta? Jätä kommentti alle.

Mieletön kosmetiikkalähetys

 *tuotteet saatu

Osallistuin syyskuussa Nordic beauty days tapahtumaan etäyhteyden kautta ja olin tästä tapahtumasta super innoissani. Tämä taisi olla nyt kolmas kerta, kun osallistuin kyseiseen tapahtumaan. Nordic beauty days esittelee sen hetken kuumimpia uutuuksia ja mielenkiintoisia kosmetiikan kestosuosikkeja brändin omien lähettiläiden esitteleminä. Tapahtuman jälkeen jokainen osallistuja saa ihanan goodiebagin, jonka kautta pääsee testailemaan tuotteita ja kertomaan niistä seuraajilleen.

Omalla kohdallani Espanjassa asuminen aiheutti vähän haasteita, sillä kaksi pakettia hukkui matkalle, mutta lopulta sain aivan ihanan lähetyksen perille ja esittelen sitä hiukan tässä teille. Testailen tuotteita ja kerron myöhemmin tuotteista vielä tarkemmin. Oli muuten aivan ihana saada pr-lähetys vuoden tauon jälkeen. Monet yhteistyöni nimittäin lakkasivat, kun muutin viime vuonna Suomesta Espanjaan.

Tästä Foeamien puikko dödöstä olen tosi kiinnostunut. Etsin jatkuvasti uusia toimivia deodorantteja, jotka on alumiinittomia ja jotka oikeasti toimivat aktiivisessa arjessa. Kovin montaa hyvää dödöä en ole vielä näillä kriteereillä löytänyt, joten tätä testaan ihan ensimmäisten joukossa. Tuote lupaa 48h vaikutusajan, mitä tosin hiukan epäilen. Mutta erittäin kiinnostava tuote ja patentoitu magnesium koostumus. Kuulette tästä varmasti vielä!

Hius/kynsikarkit on mun suosikki tuotteita. Tykkään käyttää näitä vitamiinilisinä ja tehokuureina kynsien sekä hiusten kasvatukseen. Karkit sisältävät biotiinia ja sinkkiä, jotka ovat tärkeitä rakennusaineita kynsien kasvamisessa. Mansikanmakuiset karkit on helppo syödä päivittäin ja sokerihiirenä näitä ei varmasti unohda napata aamusta nassuun 😁

Dashing Diva on mun kynsirakkaus (nytkin on kynnet laitettu DD kynsillä). Dashing Diva on nyt lanseerannut aivan mielettömän uutuuden, nimittäin led-valolla kovetettavat kynnet!! Super. Nyt saa jopa kaksi viikkoa pysyvät kotona asennettavat geelikynnet. Kirjoitan näistä arviot myöhemmin, mutta ai ai ai että miten ihana uutuus!

Itseruskettavat on mulle heikkous. Varsinkin nyt Espanjassa asuessa olen tottunut sellaiseen kevyeen päivetykseen ympäri vuoden ja tykkään, että kasvoilla hehkuu sellainen pieni "sun kissed" hehku. Testasin tätä palkittua Tan organic itseruskettavaa kasvosuihketta. Suihke oli vähän turhan raju elin jätti kasvot aika märiksi, mutta tulos oli tosi kiva. Testailen vielä muutamia kertoja ennen tarkempaa arviota, mutta yhden kerran perusteella tykästyin. Purkki on vieläpä kiva puinen.

Nyt kokoelmistani löytyy myös uusi Suvan UV-paletti. Napit on vedellä sotkettavia ja mukana tulee teräväkärkinen sivellin, millä saa hyvin tehtyä skarpit rajaukset. Olen Suvasta kirjoitellutkin aikaisemmin blogissa. Sävyjä pystyy myös sotkemaan, ja näenkin sieluni silmin tuon vihreän valkoisen avulla muuntautuvan mielettömäksi neonvihreäksi. Näillä saa loihdittua super mageet kesän festarilookit!

Eikö olekin symppis tämä Marimekon kuosilta näyttävä harja?Tämä on Denman brändin käsialaa ja harjat on superohuita sekä taipuvia. Harja sopii hyvin erittäin takkuuntuville ja märillekin hiuksille. Aivan ihana!!

Sain myös tämän kohutun hiustenhoitotuotteen, joka tunnettiin ennen nimeltä O'wow. Muistelin tästä aikanaan lukeneeni aika moisia kommentteja, joten ennen kun uskallan lähteä testaamaan, täytyy lueskella muiden kokemuksia. Onko joku tätä käyttänyt? Miten tykkäsit ja tuliko haisevat hiukset? Täytyy miettiä uskallanko edes testata.

Joka tapauksessa sain monia kiinnostavia tuotteita. Kirjoittelen niistä mielelläni myöhemmin teille kunnon arvostelut. Tässä oli vain pikakatsaus 😉