torstai 26. tammikuuta 2023

Aurinkorannikon parhaat ravintolat




Puhutaanko hetki ruokaelämyksistä?

Mun lempi aihe nimittäin. Matkoilla tykkään syödä ulkona ja nimenomaan hifistellä ruuan kanssa. Paras kokonaisuus syntyy, kun miljöö on kiva, ruoka hienosti esillä ja maku tiptop makunystyröitä hivelevä. Espanjassa oloaikana on tullut syötyä aika paljon ulkona, sillä täällä ravintolat on reilusti halvempia kuin Suomessa. Ainakin jos alkoholista nauttii niin sen näkee kyllä loppulaskussa, sillä lasillisen viiniä saa täällä ravintoloissa helposti parilla eurolla. 

Ajattelin koota tähän postaukseen vinkit omista suosikki ruokapaikoista Aurinkorannikolla eli lähinnä Malaga- Fuengirola- Marbella akselilta missä on tullut eniten pyörittyä. Jos olet reissaamassa tänne suunnille, niin tallenna postaus ja käy testaamassa. Jos sulla on vielä listan jatkoksi hyvä suositus, niin laita kommenttiboksiin muidenkin iloksi.





La Bohemia, Fuengirola

Yksi suurimmista suosikeistani Fuengirolassa. Menusta löytyy mahtava kattaus brunssivaihtoehtoja, lounasherkkuja kuten bageleita, burgereita ja salaatteja sekä erityisen ihastuttava jälkkärilista. Paikan erikoisuutena on kaunis esillepano. Jokainen annos on taideteos. Hintatasoltaan ravintola on erittäin huokea ja pääruuat lähtevät 10€ hintaan. Illalla tänne on kiva pistäytyä drinkeille. Ravintolan sijainti on muuten kivasti rantapaseolla, joten ikkunoista näkyy palmut ja meri. Parasta 💗


San Chocolate coffee gallery, Fuengirola

Fuengirolan keskustasta löytyy kahvila, joka on todellinen hidden gem keskellä kaupunkia. Kahvilan sisäpiha on kätketty rakennusten väliin ja se on koristeltu kivasti kasveilla ja sisustettu persoonallisesti vähän eteläisellä hippivivahteella. Täällä on mielettömän hyvät smoothiet, salaatit ja banoffee. Paikka on niin söpö, että täällä viettää iltaa kuin omassa olohuoneessaan. Iltaisin kahvila on usein todella täynnä.




Banana kitchen, Mijas

Toinen piilossa oleva helmi sijaitsee Mijakseen vievän tien varrella. Tässä lounaspaikassa on söpö patio ja mielettömän hyvät salaatit sekä pitsat. Ystävällinen palvelu ja rauhallinen miljöö on täällä ehdoton plussa. Naapurissa muuten ihana bohosisustuskauppa Zoco home jossa kannattaa samalla reissulla piipahtaa. 

Solunasushi, Fuengirola

Sushin ystäville vinkkaan edullisesta, mutta aivan super hyvästä sushipaikasta Paseolla. Solunasushi on sushipaikaksi tosi edullinen, mutta ruoka on aivan taivaallista! Täällä saa rahalle myös todellakin vastinetta, koska sushirullat on ihan valtavan kokoisia. Paikan erikoisuus on puisessa purjelaivassa tuotava sushiasetelma.





Max Beach, Riviera del Sol

Max beach on oikeastaan beach club, jonka yhteydessä toimii myös kuntosali mielettömällä merimaisemalla. Ravintola on äärettömän hienolla paikalla meren rannalla ja ulkoterassilla auringossa syödessä voi tuntea merituulen kasvoillaan. Illalla täällä on tunnelmaa ja auringonlaskua tulevat monet tänne ihailemaan. Kesällä Maxilla voi tulla vaikka koko päiväksi hengailemaan, sillä ulkoterassilla on myös iso uima-allasalue. Ruoka on täällä mielettömän hyvää, mutta beach club hinnoissa eli kallista. 


Miel y nata mountain, Calahonda

Parhaat pitsat saat täältä Calahondan kukkulalta. Paikka on aina täynnä, koska tänne tullaan kauempaakin. Pepperonipitsa on parasta ja maksaa 9€. Vieressä on iso koirapuisto ja koirapuiston vasemmalla puolella olevalle vuorelle voi kiivetä vaikka sen takeaway pitsan kanssa. Vuoren päällä on penkki, jossa voi nauttia pitsansa ihan mielettömän upeita maisemia ihastellessa.




Occo Marbella, Puerto Banus

Jos kaipaat fine dining tasoista ravintolaa, niin suuntaa Occoon. Tämä paikka tarjoilee libanonilaisia makuelämyksiä astetta fiinimmässä ympäristössä. Kannattaa varata pöytä "simpukankuoresta". Ravintolassa on muutamia tunnelmallisia soppia, jossa pöytäryhmät on luotu simpukanmuotoisiin seinämiin. Tämä ei ole halvimmasta päästä, mutta ruoka on aivan tajuttoman maukasta ja tunnelmat täällä ihan 5/5.

Limoncello ristorante pizzeria, Fuengirola

Mielettömän hyvä italialainen Fuengirolan sydämessä. Palvelu on täällä ensiluokkaista, ruoka aina hyvää ja jälkkärit vielä parempia 😂 Täältä kuulemma kaupungin parhaat mustekalat, todistetusti parhaat pastat ja hullun hyvät pitsat. Jälkkärilistalta suosittelen pavlovaa, joka kannattaa ottaa kaverin kanssa jaettuna, sillä annos on kaiken jo syödyn ruuan päälle aika iso.

Tutto bene trattoria, Fuengirola

Toinen äärettömän hyvä italialainen Fuengirolan keskustassa. Jos tilaat täällä pasta-annoksen, se valmistetaan edessäsi niin että pasta pyöritellään oikeassa valtavassa koverretussa juustokimpaleessa. Elämys todellakin! Ruoka on hyvää ja alkuruuaksi suosittelen leipää, joka on koverrettu tyhjäksi ja täytetty sulalla juustolla. Nam, parasta mitä tiedän!




Smallworld cafe Marbella, Marbella

Smallworld on Marbellan reunalla oleva tosi kiva ravintola-kahvila, missä listan kaikki ruuat näyttävät ja kuulostavat yliherkullisilta. Voit nauttia herkkusi kivasti sisustetuissa sisätiloissa tai illan hämärtyessä lyhdyillä valaistulla terassilla. Täältä saa mielettömän hyvää brownieta! Hintatasoltaan Marbellan hinnoissa, eli hintavampi paikka.


Mia's Sugar, Benalmadena

Saisko olla pinkimpää kahvilaa? Tämä Benskussa sijaitseva kahvila on todellakin vierailemisen arvoinen ja instagrammaajien mekka. Annokset on koristeellisia ja tietysti tyylilleen 
uskollisesti täällä enempi on vaan enempi (ja parempi). Sisältä löytyy "kuvausseinä" missä saa matkamuistoksi keinukuvat vaaleanpunaisten kirsikankukkapuiden alla.





Rosas Cafe, Puerto Banus

Last but not least, saanko esitellä Rosas Cafen, toisen vaaleanpunaisen paratiisin. Täällä paitsi ruoka on taivaallista, myös erittäin kauniisti esillepantu. Rosas cafe on suosittu brunssipaikka ja usein täynnä, joten pöytä kannattaa varata tai mennä tänne jo ajoissa varsinkin viikonloppuisin. Täältä saa mielettömän ihanat smoothie bowlit, lohileivät, ja kahvit koristeltuna vaikka lempibrändisi logolla. Suosittelen täällä vierailua aurinkoina lämpimänä päivänä ja brunssin jälkeen kävelyä Banuksen satama-alueella. Tämä on hintava vaihtoehto aamupalalle, joten varaudu hintavempaan laskuun.




Tässä mun lempparit Aurinkorannikolta. 
Puutuuko listasta joku hyvä ravintola, joka ansaitsisi paikan suosituksissa?
maanantai 16. tammikuuta 2023

Kansainväliset rekrytointikokemukseni - kannattaako lähteä merta edemmäs kalaan?

 


Ulkomaille töihin?

Tämä postaus on toivepostaus teiltä lukijoilta ja kirjoitan aiheesta nyt erittäin mielelläni, sillä minulla on kokemusta peräti neljän EU-maan rekrytointiprosessista. Olen hakenut ja tehnyt töitä Suomessa sekä Espanjassa. Olen myös hakenut töitä Itävallasta ja Iso-Britanniasta. Itävallasta olen saanut töitä, mutta pohdin vielä otanko paikan vastaan. Maiden välillä on ollut ihan valtavia eroja työnhaussa ja kulttuurieroja tälläkin saralla on ollut minusta erittäin mielenkiintoista seurata. Maailmalla asuminen opettaa ja auttaa näkemään paitsi asioiden positiiviset puolet niin myös samalla ne kehityskohteet. Muistakaa, ettei täydellistä maata olekaan. Aina joutuu tekemään kompromisseja, mutta vaihtoehdoista voi valita itselle sen mieluisimman maan.

Ulkomaille töihin lähdetään ensisijaisesti nuorempana. Erilaiset aupair työt sekä EU:n ja Pohjoismaiden sisäiset työnvaihto-ohjelmat ovat seikkailunnälkäiselle itsenäistyvälle nuorelle aikuiselle mitä parhain mahdollisuus kokeilla siipiään, nähdä maailmaa ja opetella vieraita kieliä. Mitä vanhemmaksi tullaan, sitä isommaksi kynnys lähteä kasvaa. Onhan se ymmärrettävää. Voi olla jo jälkikasvua, asuntolaina tai ihan hyvä duunipaikka kotimaassa. Miksi lähteä?

Nyt kun olen itse asunut ja työskennellyt vuoden ulkomailla, väitän että kokemus on ollut tuhatkertaisesti opettavainen monessakin suhteessa. Olen oppinut arvostamaan Suomesta monia asioita. Samalla olen päässyt työskentelemään kansainvälisessä ympäristössä ja elänyt aivan erilaista elämäntyyliä mitä kotimaassani olen ikinä elänyt. Olen saanut mielettömiä kokemuksia ja ystäviä, kehittynyt kielessä ja itsenäistynyt valtavasti. Olen saanut arvokasta esimieskokemusta, mitä en Suomessa välttämättä koskaan olisi saanut. Olen myös kokemukseni myötä pohtinut uudelleen urapolkuani ja sitä mitä haluan jatkossa tehdä. Vuosi oli siis kokonaisuudessaan mieletön kokemus, vaikka haasteitakin matkalle mahtui.





Rekrytointi maiden välillä?

Suomen työmarkkinoita taas aktiivisesti selaillessa olen ihmetellyt, miten niin harvassa työpaikkailmoituksessa kerrotaan palkkaa! On se nyt kumma, ettei voida heti kättelyssä iskeä faktoja pöytään. Tuskinpa kukaan töitä tekisi, jos korvauksesta ei neuvotella, joten miksi sitä pitää salailla. Toinen niin raivostuttava asia on se, että hakijalta kysytään palkkatoivetta. Voi hittolainen, eriarvoistetaanko tässä pärstän mukaan vai tekeekö firma suuresti säästöä, jos hyvä hakija ei tiedä palkkakehitystä ja pyytääkin yleistä palkkatasoa liian vähän palkkaa? Minusta tuntuu niin hölmöltä, että pitää ensin uhrata aikaa hakemiseen, sitten mahdollisesti tehdä jotain ennakkotehtävää ja vasta haastattelun lopussa saa tilaisuuden kysyä palkasta. Jos palkka ei siinä vaiheessa itseä miellytäkään, niin ollaan tuhlattu sekä työnantajan että hakijan aikaa ja resursseja.

Itävallassa ja Brittimarkkinoilla sen sijaan olen tottunut siihen, että lähestulkoon jokaisessa hakemuksessa ilmoitetaan palkka. Joko vuosipalkkana tai kuukausipalkkana. Mielettömän hyvä menetelmä, joka säästää aikaa. Voin ohittaa suoraa sellaiset työpaikat, missä palkkaus ei minua kiinnosta. Ymmärrän, että ehkä aivan uran alkuvaiheilla ei niinkään ole väliä mitä palkkaa saa, kunhan kokemusta karttuu. Näin työuralla jo hetken aikaa olleena en kuitenkaan enää myy itseäni liian halvalla, vaan haluan työlleni rehdin korvauksen. Toivoisin siis Suomessakin palkkaa rehellisesti näkyviin niin kuin näissä kahdessa maassa toimitaan. 

Espanjassa on vähän vaihtelevia käytäntöjä. Suomi-firmat harvoin ilmoittavat palkkaa tai kertovat jotain ympäripyöreää alan tes-palkkauksesta tai muuta vastaavaa. Brittifirmat taas kertovat täälläkin palkkauksesta yleensä avoimemmin. Myös jotkut espanjalaiset yritykset ilmoittavat vuosiansion jo työpaikkailmoituksissa. Ihan niin läpinäkyvää se ei silti ole kuin Itävallassa ja Briteissä.

Itävallassa oli yksi erikoisuus ylitse muiden. Sain nimittäin ihan jokaiseen hakemaani paikkaan liittyen vastauksen yritykseltä 1-3 arkipäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä. Ihan mieletöntä! Tiesin heti olinko edennyt haastatteluun vai pudonnut pois hakuprosessista. Tuli tunne, että kerrankin hakemukset oikeasti luetaan läpi ja eikä jätetä hakijaa vellomaan epätietoisuuteen, vaan kerrotaankin heti miten meni. Tästä tuli ihan mielettömän otettu olo. Varsinkin kun vertaa Suomeen, missä yleensä saa kuukauden jälkeen automaattivastauksen jos sitäkään.




Työelämän arvot?

Suomessa oli aina tunne, että työelämä oli hirveää suorittamista. Toisaalta ainakin omissa töissäni tuli tehtyä niin paljon turhaa ja tosi tylsää mekaanista työtä, missä ei ollut mitään järkeä. Eniten otti päähän se, että töissä piti istua vain istumisen ilosta vaikka hommat olisi saatu tehtyä. Kokemukset voi olla tietysti alasta ja työtehtävästä riippuen tosi erilaisia. Suomessa noudatetaan tosi orjallisesti kahdeksasta-neljään rytmiä. Kaipaisin siihen itse enemmän joustoa, mitä on vaikkapa eteläisemmässä Euroopassa. Että toimistolle voi tulla vaikka vähän myöhemminkin, jos se sopii omaan rytmiin paremmin.

Espanjassa on korostunut tietynlainen halpatyövoiman kulttuuri. Sitähän se täällä päin oikeastaan on. Tuotetaan palveluita halvalla ja kustannustehokkaasti. Kaikkea mitataan kauheasti ja pitää olla niin hemmetin tuottava koko ajan. Tulee just sellainen tunne että work harder, work harder. Espanjassa myös palkat on niin matalat, että monet työntekijät on ihan oikeasti onnettomia. Aika monissa työpaikoissa työntekijöillä ei ole mitään oikeuksia, tuskin edes kirjallisia työsopimuksia. Palkkapäivänä saa jännitellä tuleeko palkka tilille. Tämä siis yleisesti kuultua täkäläisistä työmarkkinoista. Vastuullisiakin firmoja onneksi löytyy.

Itävallan työelämästä ei minulla ole henkilökohtaista kokemusta, mutta olen kuullut juttuja. Siellä päin ihmiset ovat jämptejä ja hoitavat hommansa. Sitten lähdetään kotiin ja nautitaan vapaa-ajasta. Itävallan kulttuuri yhdistelee saksalaisen työorjentoitunutta ja italialaisen kepeää elämäntyyliä. Hommat hoidetaan, mutta samalla osataan nauttia elämästä. 

Briteissä työ on iso osa elämää ja päivät voivat olla pitkiä. Yleensä töitä tehdää 9-18 ja se tuntuu itsestä jotenkin ihan älyttömän pitkältä. Missä on se vapaa-aika? Toki tästäkään en osaa henkilökohtaisesti sanoa mitään, kun en ole itse kokenut. Kuulopuheista kuitenkin olen saanut sen käsityksen, että britit ovat melkoisia työmyyriä ja työpaikoilla on vähän sellainen kulttuuri, ettei sieltä saa lähteä ensimmäisenä kotiin tai katsotaan pahasti.





Myös vapaa-ajan laadulla on merkitystä. Espanjassa ja Itävallassa nautitaan paljonkin työajan ulkopuolisesta vapaa-ajasta. On mieletöntä luontoa ja hyvää keliä tehdä vaikka mitä vielä töiden jälkeen. Elämä ei pyöri vain uran ja työn ympärille, toisin kuin taas pohjoisemmassa Euroopassa. Espanjassa ja Itävallassa esimerkiksi yhteiskunta pysähtyy aina sunnuntaisin ja kaikki kaupatkin ovat kiinni. Suomessa taas täysi vastakohta, kun Prismatkin on auki 24/7. Briteistä en tiedä, mutta luulet siellä olevan vähän näiden kahden välimalli. Ainakin pyhäpäivät taitaa Briteissäkin siirtyä viikonlopuilta aina seuraavalle arkipäivälle. Suomessa hyödynnetään sekin tietysti työpäivänä eli sepä harmi, jos pyhäpäivä sattui sunnuntaille. Maanantaina töihin sitten.

Ehkä näistä kokemuksista oppineena sanoisin, että on ihan valtavia eroja maiden välillä miten töitä haetaan, miten töitä tehdään ja millä tavalla työntekijöitä kohdellaan. Itävallassa esimerkiksi monet yritykset tarjoavat ihan mielettömiä henkilöstöetuja. Siellä on kuuden viikon palkallinen kesäloma ja osa työpaikoista tekee vain neljän päivän työviikkoa. Työntekijöiden jaksamisesta huolehditaan ja kannustetaan pyöräilemään erilaisilla kannustimilla ja eduilla. Ulkomaalaisille järjestetään saksankielen kursseja ja maahanmuuttoapua. Suomessa on myös varsin hyvät henkilöstöedut. On kulttuuri- ja liikuntaseteliä sekä lounasedut ja kattava työterveys. Espanjassa ei ole mitään. Jotkut firmat saattavat tarjota ilmaista välipalaa, mutta siihen se jääkin. Briteistä en tiedä muuta kuin kaverin kertomana, ettei kahvilatyössä saanut ottaa edes hävikkileipää kotiin vaan se piti heittää roskiin. 

Maassa maan tavalla, mutta jos ulkomaille meinaa lähteä töihin, niin suosittelen kyllä etupeltoon selvittelemään tällaisiakin asioita, ettei sitten iske yllätyksenä. Toiset maat on kyllä selvästi "parempia" vaihtoehtoja kuin toiset, mutta se oma paikka löytyy vain testaamalla!

Olisko sulla kokemuksia jaettavaksi maailmalla työskentelystä tai työnhausta? Jätä kommentti alle.



perjantai 13. tammikuuta 2023

Mieletön kosmetiikkalähetys

 *tuotteet saatu



Osallistuin syyskuussa Nordic beauty days tapahtumaan etäyhteyden kautta ja olin tästä tapahtumasta super innoissani. Tämä taisi olla nyt kolmas kerta, kun osallistuin kyseiseen tapahtumaan. Nordic beauty days esittelee sen hetken kuumimpia uutuuksia ja mielenkiintoisia kosmetiikan kestosuosikkeja brändin omien lähettiläiden esitteleminä. Tapahtuman jälkeen jokainen osallistuja saa ihanan goodiebagin, jonka kautta pääsee testailemaan tuotteita ja kertomaan niistä seuraajilleen.

Omalla kohdallani Espanjassa asuminen aiheutti vähän haasteita, sillä kaksi pakettia hukkui matkalle, mutta lopulta sain aivan ihanan lähetyksen perille ja esittelen sitä hiukan tässä teille. Testailen tuotteita ja kerron myöhemmin tuotteista vielä tarkemmin. Oli muuten aivan ihana saada pr-lähetys vuoden tauon jälkeen. Monet yhteistyöni nimittäin lakkasivat, kun muutin viime vuonna Suomesta Espanjaan.





Tästä Foeamien puikko dödöstä olen tosi kiinnostunut. Etsin jatkuvasti uusia toimivia deodorantteja, jotka on alumiinittomia ja jotka oikeasti toimivat aktiivisessa arjessa. Kovin montaa hyvää dödöä en ole vielä näillä kriteereillä löytänyt, joten tätä testaan ihan ensimmäisten joukossa. Tuote lupaa 48h vaikutusajan, mitä tosin hiukan epäilen. Mutta erittäin kiinnostava tuote ja patentoitu magnesium koostumus. Kuulette tästä varmasti vielä!




Hius/kynsikarkit on mun suosikki tuotteita. Tykkään käyttää näitä vitamiinilisinä ja tehokuureina kynsien sekä hiusten kasvatukseen. Karkit sisältävät biotiinia ja sinkkiä, jotka ovat tärkeitä rakennusaineita kynsien kasvamisessa. Mansikanmakuiset karkit on helppo syödä päivittäin ja sokerihiirenä näitä ei varmasti unohda napata aamusta nassuun 😁




Dashing Diva on mun kynsirakkaus (nytkin on kynnet laitettu DD kynsillä). Dashing Diva on nyt lanseerannut aivan mielettömän uutuuden, nimittäin led-valolla kovetettavat kynnet!! Super. Nyt saa jopa kaksi viikkoa pysyvät kotona asennettavat geelikynnet. Kirjoitan näistä arviot myöhemmin, mutta ai ai ai että miten ihana uutuus!




Itseruskettavat on mulle heikkous. Varsinkin nyt Espanjassa asuessa olen tottunut sellaiseen kevyeen päivetykseen ympäri vuoden ja tykkään, että kasvoilla hehkuu sellainen pieni "sun kissed" hehku. Testasin tätä palkittua Tan organic itseruskettavaa kasvosuihketta. Suihke oli vähän turhan raju elin jätti kasvot aika märiksi, mutta tulos oli tosi kiva. Testailen vielä muutamia kertoja ennen tarkempaa arviota, mutta yhden kerran perusteella tykästyin. Purkki on vieläpä kiva puinen.




Nyt kokoelmistani löytyy myös uusi Suvan UV-paletti. Napit on vedellä sotkettavia ja mukana tulee teräväkärkinen sivellin, millä saa hyvin tehtyä skarpit rajaukset. Olen Suvasta kirjoitellutkin aikaisemmin blogissa. Sävyjä pystyy myös sotkemaan, ja näenkin sieluni silmin tuon vihreän valkoisen avulla muuntautuvan mielettömäksi neonvihreäksi. Näillä saa loihdittua super mageet kesän festarilookit!




Eikö olekin symppis tämä Marimekon kuosilta näyttävä harja?Tämä on Denman brändin käsialaa ja harjat on superohuita sekä taipuvia. Harja sopii hyvin erittäin takkuuntuville ja märillekin hiuksille. Aivan ihana!!




Sain myös tämän kohutun hiustenhoitotuotteen, joka tunnettiin ennen nimeltä O'wow. Muistelin tästä aikanaan lukeneeni aika moisia kommentteja, joten ennen kun uskallan lähteä testaamaan, täytyy lueskella muiden kokemuksia. Onko joku tätä käyttänyt? Miten tykkäsit ja tuliko haisevat hiukset? Täytyy miettiä uskallanko edes testata.


Joka tapauksessa sain monia kiinnostavia tuotteita. Kirjoittelen niistä mielelläni myöhemmin teille kunnon arvostelut. Tässä oli vain pikakatsaus 😉
maanantai 9. tammikuuta 2023

El Torcal de Antequera - Aurinkorannikon Mordor



Tänään jatkamme jälleen sarjaa Espanjan upeat matkakohteet. Tällä kertaa vuorossa aivan ihmeellinen luonnonmuodostelma El Torcal.

Espanja on täynnä mitä upeampia paikkoja ja siksi itse suosittelen ehdottomasti auton vuokraamista. Autolla kun pääsee niin kätevästi hurauttamaan vähän sisämaahankin päin ja näkemään upeita luontoreittejä ja vuoristokyliä.

Espanjan vuoristoinen maaperä tarjoaa haastetta kovimmillekin urheilijoille, mutta lupaan että vaikket olisi mikään urheilun suurystävä, niin pystyt silti kokemaan upeita vuoristoreittejä ja mielettömiä maisemia ihan ilman hikoiluakin. Yksi sellainen on tämän oman noston ansaitseva El Torcal, joka on tunnin ajomatkan päässä Malagasta.




El Torcal on mykistävän kaunis ja yksi erikoisemmista luonnonmuodostelmista. 150 miljoonaa vuotta vanhat kalkkikiviryppäät nousevat yli 1300 metrin korkeuteen merenpinnasta. Ei heti uskoisi, että tämä on vanhaa merenpohjaa, mutta kyllä näin on. Vuosisatojen saatossa eroosio on hionut kivien pinnoista sileitä ja pyöristänyt kulmat. Erikoiset kerrokselliset rakenteet saavat paikan tuntumaan ihan surrealistiselta.





Vierailupäivämme oli kaunis aurinkoinen syyspäivä, mutta lähdimme matkaan vasta iltapäivällä, joten saavuimme perille vähän ennen kello viittä. Autolla pääsi aivan huipulle asti. Ylhäältä löytyykin iso parkkialue sekä turistikeskus, missä löytyy vessat ja samalla voi ostaa juotavaa ja pikku snäkkiä. Onneksi luin ennen lähtöä, että ylhäällä voi olla vähän viileää. Siksi lähdettiin pitkissä housuissa ja trikoopaikassa liikkeelle, mutta tämä varustus oli kylmässä vuoristoilmassa silti aivan liian vähän. Muilla vierailijoilla oli päällä toppatakit, pipot ja hanskat. Hansoille ja kevytuntsikalle olisi kyllä ollut käyttöä.

Koska ulkona oli niin perkuleen kylmä, päätimme katsastaa El Torcalin Mordor maisemat tällä kertaa lyhyimmän mahdollisen patikkareitin kautta. Reittejä menee vuoristomaisemissa useitakin ja eri vaikeusasteisia. Helpoin reitti oli juostu läpi 40 minuutissa ja se oli niin helppokulkuinen, että sen tekee myös vaikka lasten kanssa. Hyvä että valitsimme tuon lyhyemmän reitin, koska yllättäen lämpötilaeroista johtuen viiden jälkeen taivas alkoi todella nopeasti kerätä vuoren päälle sumupilviä ja aurinko hävisi äkkiä niiden taa, vaikka laaksossa alhaalla paistoi aurinko vielä lämpimästi. Tunnelma aurinkoisista maisemanihailuista muuttui siis vartissa sumupilven sisällä kylmässä juoksemiseksi kilpaa pimeän tuloa vastaan.




Ensin oli niin kauniin aurinkoista

Ja sitten nopeasti maailma muuttui aivan harmaaksi...



Mutta olihan tämä nyt upea kokemus! Yksi mieleenpainuvampia. Välillä tuli kylmänväristyksiä (ei vilusta) jo ihan siitä tunnelmasta mikä tuolla vallitsi. Ihmisiä ei näkynyt missään, vain tuuli ulvoi kallioiden välissä ja jossain pusikossa rapisi. Olin lukenut, että paikassa on myös varsin paljon villielämää, joten silmät väärällään kyttäsin joka kiven taakse onko siellä susia. No susia ei näkynyt, mutta vuorikauriita senkin edestä. Niitä liikkui alueella isoina laumoina.







El Torcal on muuten suosittu turistikohde etenkin viikonloppuisi, joten kannattaa saapua ajoissa tai sitten ihan myöhään, niin kuin me tehtiin (tosin silloin on pimeys vaarana aika nopeasti). Ruuhkaisimpaan aikaan autoa ei välttämättä saa vuoren laelle, jolloin sen joutuu jättämään alaparkkiin ja talsimaan koko pitkän matkan ylämäkeä. Se käy sitten jo ihan suorituksesta. Ajoreitti ylös oli tosin hiukan pelottava, sillä yhdessä kohtaa tietä ei ollut rotkon reunalla mitään kaidetta. Minua pelotti autojen ohittaminen niissä kohdissa aivan hulluna, mutta selvittiin. Onneksi on taitava kuski mukana. Itse olisin varmasti ratissa hermoillut niin, että olisin ajanut laidan yli jo pelkästä paniikista.


Näyttääkö tuo keskellä oleva kallistunut kivi kuin sitä pitelisi peukalo kiinni?

Tässä kuvassa hyvin näkyykin mikä mieletön sumupilvi ylhäällä oli. Pilven reunan erottaa selkeästi ja sen jälkeen aurinko taas paistoikin täydeltä terältä.





Suosittelen ihan ehdottomasti retkeä El Torcaliin ja vaikka humoristisesti nimesinkin paikan Aurinkorannikon Mordoriksi, niin ei tässä paikassa ole mitään kauheaa tai pelottavaa. Aurinkoisella säällä se on mitä upein retkikohde ja luontonähtävyys.
sunnuntai 1. tammikuuta 2023

Vuonna 2023 aion...

 


Hyvää uutta vuotta 2023!

Tänään on päivä yksi ja uusi vuosi lähti käyntiin. Vanhan vuoden lopussa minulla on aina tapana reflektoida vanhaa vuotta. Käyn läpi kuukausi kuukaudelta ihanat positiiviset muistot, kipeät kasvukohdat ja samalla haluan oppia tapahtuneista hetkistä. Pohdin miten menneen vuoden tapahtumat ovat saattaneet minuun vaikuttaa ja näin tulen entistä tietoisemmaksi tapahtuneista muutoksista.

Vuodessa 2022 olikin paljon tapahtumaa. Ulkomaille muutto, uudessa kulttuurissa pärjäämistä, työssä kasvamista ja ylenemistä, henkilökohtaisia terveyshaasteita, matkustelua, pettymyksiä ja haasteita sekä viimeisimpänä oman unelmaelämän uudelleen kartoittamista. Vuosi piti sisällään jopa ehkä eniten stressiä, mitä olen elämäni aikana kokenut. Ei ollut paras vuosi, mutta ei huonoinkaan. Kasvamista tapahtui kuitenkin niin paljon, että olen silti kiitollinen joka hetkestä (ehkä niitä haasteita olisi kuitenkin voinut olla pikkuisen vähemmän 😇).

En harrasta uuden vuoden lupauksia, koska en halua heti ensimmäisestä päivästä lähtien luoda stressiä ja pettyä vuoden lopuksi, jos lupaukset ei pitänytkään. Sen sijaan tykkään tehdä bucket listaus tyylillä pieniä suuntaviivoja uudelle vuodelleni. Listailen haaveita ja tavoitteita, mutta en ota paineita mikäli ne eivät toteudu. Maltillisella suunnittelulla voi kuitenkin ohjata vuodelle tavoitteita ja haaveilla. Niinhän se on, että jos tavoitteita itselle asettaa, niitä kohti myös enemmän pinnistelee ja näin myös mahdollisuus niiden toteutumiseen on varsin hyvä.

Onko teillä tapana tehdä uuden vuoden lupauksia tai bucket listaa?

Tässä tulee omani:



1. Lukuhaaste

Olen saanut nyt loppuvuodesta niin hyvän otteen taas kauan unohduksissa olleeseen lukuharrastukseen. Paljon on hyviä kirjoja laatikoissa, mitä en ole ikinä vielä lukenut ja nykyään myös äänikirjasovellukset mahdollistavat kirjojen pariin pääsyn helpommin kuin koskaan. Siksi mun bucket listalla on lukuhaasteen suorittaminen. Otin maltillisen tavoitteen eli yksi kirja kuukaudessa. Todennäköisesti luen enemmänkin, mutta maltillinen tavoite antaa joustoa elämän yllättäessä eikä lukemisesta tarvi tehdä stressiä. Löysin netistä hyvä lukuhaasteen (voit kurkata täältä) missä on listattuna 50 haastekohtaa. Kaikkia ei tarvitsekaan suorittaa, mutta tuolta saa hyvin vaihtelua ja ideoita kirjojen etsimiseen. Aion itse kokeilla ja käyttää tätä runkona omassa lukuhaasteessa.




2. Harrastusten uusi paluu

Tänä vuonna haluan joko aloittaa taas jonkun vanhan harrastuksen kunnolla tai kokeilla jotain ihan uutta. Omat vanhat harrastukset sulkapallo, maalaaminen ja pianon soittaminen jäi viime vuonna oikeastaan lähes kokonaan tauolle. Nyt haluan viritellä ainakin yhden ellen kaikki kolme uudelleen osaksi arkea. Lisäksi haluaisin kovasti kokeilla tanssia ihan uutena harrastuksena. Vanhat harrastukset eli treenaaminen, vaellus, pyöräily ja bloggaaminen varmasti pysyvätkin mukana edelleen. Kielten opiskelu on myös yksi harrastus, jota haluan jatkaa. On niin palkitsevaa nähdä oma kehitys!


3. Ruutuajan vähentäminen

Aloin jo viime vuoden lopulla kiinnittää huomiota enemmän siihen, etten vain roiku luuri kädessä selaillen päivässä tunteja somea tai jotain muuta turhaa. Puhelimeni ilmoittaa aina viikon lopussa koko viikon ruutuajan ja kun ensimmäisiä kertoja näin ne luvut, häkellyin. Määrä oli ihan valtava ja se sai minut ajattelemaan, että tähänkö oikeasti haluan elämäni käyttää. Vaikka somea osittain työksi teenkin, vapaa-ajan somettamisen ja turhan selailun haluan nyt karsia ja tulla entistä tietoisemmaksi siitä, mihin todellisuudessa aikani älylaitteilla käytän. 




4. Rohkeus tehdä omia juttuja

Mielestäni tätä olen jo aika hyvin toteuttanutkin, mutta haluan edelleen jatkaa rohkeasti omalla polullani välittämättä mitä muut ajattelevat tai mitä yleisesti tehtäisiin. Epävarmoina hetkinä alkaa niin helposti vertailla itseään muihin ja epäillä omia päätöksiään. Kai se osaltaan liittyy siihen kasvuun ja tiedän että ihan jokainen painii näiden ajatusten kanssa joskus. Nyt kun ensi syksynä valmistun sisustussuunnittelijaksi, niin toivon rohkeuteni riittävän yrittämiseen vaikka alku varmasti on hankalaa. Täytyy vain luottaa omaan tekemiseen ja jatkaa vaikka olisi vaikeaa. Epäilijöitä riittää aina, mutta sille ei tarvitse antaa sijaa omassa päässä.




5. Oman terveyden etusijalle laittaminen

Tänä vuonna otan oman terveyteni tärkeäksi osaksi jokapäiväistä arkea. En halua skipata yhtään treeniä tyhmillä verukkeilla, mutta toisaalta haluan kuunnella myös kroppaani kun se sanoo ettei nyt ole oikea aika revitellä. Tasapainoisuus siis kaikkeen tekemiseen ja oman terveyden arvostaminen. Sen ottaa usein itsestäänselvyytenä, kunnes sen menettää. Rakastan siis omaa kehoani, mutta teen myös töitä sen eteen että mieli ja keho voi hyvin. Paljon liikuntaa, puhtaampaa ruokaa, kivaa arkiaktiivisuutta ja tarpeeksi lepoa sekä palautumista.


Kivoja juttuja varmasti tulossa tällekin vuodelle ja mielenkiintoista nähdä minne elämä taas kuljettaa. Tavoitteeni ovat mielestäni hyvin realistisia eikä niistä tarvitse ottaa mitään stressiä. Useamman näiden tavoitteiden toteuttamisen olen jo aloittanut edellisen vuoden puolella, joten ne jatkuvat edelleen ja toivottavasti muuttuvat myös ajan saatossa rutiineiksi. 

Pssst. Yksi ihan mieletön juttu taitaa olla jo tapahtumassa nyt heti alkuvuodesta! Pääsen kohta kertomaan siitä lisää, mutta hetken aikaa pidän tämä vielä yllätyksenä teiltä 😙

Miltä sinun vuotesi näyttää?
keskiviikko 28. joulukuuta 2022

Sisustussuunnittelijaksi opiskeleminen ja työllistyminen

 * yhteistyössä AJK-Jatkokoulutus



Siitä on nyt neljä kuukautta, kun aloitin sisustussuunnittelijan opinnot AJK-Jatkokoulutuksen monimuotoryhmässä. Aika on vierähtänyt ihan siivillä, mikä ei toisaalta ole ihme ollenkaan. Niin mielenkiintoisia ovat opinnot olleet jo näin lyhyessäkin ajassa ja nälkä kasvaa syödessään. Syksyn aikana painopiste on ollut teknisenpiirtämien harjoittelemisessa sekä eri aiheisten teorialuentojen läpikäymisessä. 

Moni saattaisi luulla, että sisustussuunnittelijan työ on tuolin ja pöydän oikeille paikoille sommittelua. Todellisuudessa suunnittelu on kokonaisvaltainen ja haastavakin prosessi, missä on otettava huomioon asiakkaiden henkilökohtaiset tarpeet, mahdolliset rajoitteet, allergiat, tilankäytöllinen järkevä suunnittelu, ergonomia ja vieläpä valaistuksen optimointi. Erilaisilla materiaaleilla ja pinnoilla on myös merkitystä. Ei ole yhdentekevää käytetäänkö sohvakankaana keinonahkaa vai kangasta. Keittiö voidaan joutua mitoittamaan aivan uudestaan ja miettiä sitä, miten saadaan perheenäidin arkea helpotettua paremmalla kalustesuunnittelulla.

Sen olen siis oppinut, ettei sisustussuunnittelu ole todellakaan helppoa leikintekoa. Tässä joutuu ihan oikeasti opiskelemaan, harjoittelemaan ja vielä kerran harjoittelemaan. 




Sisustusammatista on tullut vuosi vuodelta suositumpi. Tämäkään ei ole ihme, sillä tv:ssä pyörivät remppaohjelmat innostavat alalle harrastelijasisustajia ja moni saa ihan kunnon kipinän tähän luovaan työhön. Itsekin olen kyllä ollut aivan elementissäni nämä muutamat kuukaudet. Vaikka minulla ei ole ennestään remppataustaa omasta kodistani, olen ahkerasti sivustaseurannut vanhempieni kodinrakennuspuuhia vuosikymmenten ajan. Esteettisyys myös hivelee itsellä silmää ja oma kodin sisustaminen on ollut aina rakas harrastus. 

Nyt opintojen edetessä olen oppinut huomaamaan, että monet kansanuskomukset eivät pidä paikkansa taikka tietyille sommitteluvinkeille on ihan oikea teoreettinen taiteesta johdettu tausta. Tässä on avautunut ihan uudenlainen maailma ja huonekaluliikkeessä nykyään kierrellessä huomaakin ihan eri tavalla mikä on trendikästä juuri nyt ja mistä värit ja mallistot saavat inspiraatiota. 

Sisustusta voi opiskella monessa eri paikassa ja eri koulutuksista valmistuukin vähän eri ammattinimikkeillä. Korkein on tietysti yliopistopohjainen sisustusarkkitehti. Tämän koulun käyneet eivät juuri keskity kodin pieniin yksityiskohtiin tai estetiiseen sommitteluun, vaan heidän pääasiallinen tehtävä on tekniset yksityiskohdat ja ison kuvan piirtäminen. Sitten olemme me sisustussuunnittelijat, jotka nimenomaisesti keskitymme kodin sisätilojen suunnitteluun. Sisustussuunnittelua voi opiskella juuri esimerkiksi AJK-Jatkokoulutuksella, missä opiskeleminen on mahdollistettu myös täysin etänä. Opinnot kestävät vähän yli vuoden. Sisustussuunnittelun lisäksi voi opiskella myös sisustajaksi, mutta se on taas ihan eri juttu kuin sisustussuunnittelu. Sisustajat tekevät itse käsillään. Saattavat verhoilla huonekaluja tai laatoittaa kylpyhuoneita. Sisustaja on ammattitutkinto. Huomaat varmasti, että sisustusalalla on laaja kirjo erilaisia ammatteja.




Parasta tässä opiskelussa tähän mennessä on ollut erilaiset luovat harjoitukset. Olen päässyt jo piirtämään pohjapiirroksia, tehnyt alkuperäisiin esimerkiksi muutoksia. Nyt olen päässyt opettelemaan myös Sketchup 3D ohjelman käyttöä, mutta se on vielä hidasta ja vaatii paljon treeniä. Haaveilen jo siitä hetkestä, kun osaan luoda kauniita projektioita 3D maailmaan ja pääsen konkreettisesti näyttämään pääni sisällä olevat suunnitelmat asiakkaalle. 

Minullako jo asiakas? Tavallaan. Meillä koulutuksessa nimittäin tehdään portfoliotyö koko vuoden ajan ja se toimii samalla myös lopputyönä ja valmistumisen jälkeen omana työnäytteenä. Portfolioon sain ihan oikean asiakaskohteen, kaksikerroksisen rivitalon, jonka suunnitteleminen vastaakin jo ihan oikeaa työtä. Oikean asiakkaan kanssa työskentelemisessä oppii jo samalla kommunikointia ja lennosta suunnitelmien vaihtamista, jos alkuperäinen suunnitelma ei olekaan asiakkaan mieleen. 

AJK-Jatkokoulutuksen sisustussuunnittelukurssilla on mahdollista ottaa myös erillinen yrittäjyyslinja, missä keskitytään ammatissa toimimiseen juuri yrittäjyydestä käsin. Moni sisustussuunnittelija päätyykin yrittäjäksi. On luonnollista perustaa oma toiminimi jo opiskelujen loppuvaiheessa ja lähteä hankkimaan asiakkaita ensin omasta lähipiiristä. Kun sana kiirii edemmäksi, aika poikii myös uusia kontakteja. Etätöiden lisääntyessä ihmiset myös viettävät enemmän aikaa kotonaan ja haluavat nykyään panostaa entistä enemmän oman kotinsa viihtyvyyteen ja järkeviin huoneratkaisuihin. Olen myös kuullut, että joku on saattanut käydä koulutuksen vain siksi, että haluaa remontoida oman kotinsa ja saa tästä hyvät eväät itse suunnitella muutokset. Molempi parempi, vaihtoehtojahan riittää.

Helmikuun alussa muuten AJK:lla alkaa uusi sisustussuunnitteluryhmä. Hakuaika siihen päättyy 23.1 ja pääset hakemaan täältä. Hakemuksen liitteeksi täytyy palauttaa pieni ennakkotehtävä, mutta sitä ei kannata turhaa stressata. Itse ainakin tykkäsin sitä väkertää ja lopputuloksesta tulikin kiva. Hae siis mukaan meidän SISUlaisten joukkoon. 

Oletko koskaan haaveillut sisustussuunnittelijan urasta?

Psst... Aikaisemman aiheeseen liittyvän postauksen löydät täältä
Jos mun matka sisustussuunnittelijaksi kiinnostaa niin ota tili haltuun myös Instan puolella täältä.




perjantai 23. joulukuuta 2022

Viisi lukuvinkkiä jouluksi

 * sisältää mainoslinkkejä


Joulu on parasta aikaa sukeltaa leffojen ja kirjojen maailmaan. Ruutuähkyn sijaan voikin haastaa itseään tarttumaan ihan oikeaan paperiseen kirjaan tai kuuntelemaan äänikirjoja puhelimesta ilman ruudun tuijotusta. Hyvä antaa välillä silmienkin levätä älylaitteista😌

Nuorempana luin paljonkin. Muka kiireisen elämäntyylin myötä kirjojen lukeminen on harventunut ja lopulta jäänyt kokonaan. Edelleen kuitenkin tykkään ajatuksesta, että minulla olisi oma pieni kirjastohuone, jossa hyllyt notkuisivat klassikkoteoksia. Kirjoja minulla onkin jonkin verran, mutta se lukeminen on silti laiskan puoleista. 

Alku syksystä tein kuitenkin lupauksen. Päätin nimittäin alkaa ihan oikeasti rauhoittua iltaisin kirjan äärelle ja syventyä tutkimaan maailmaa kirjoitettujen tarinoiden muodossa. Ja kuulkaa, moni asia on muuttunut. Keho on oppinut rauhoittumaan ennen nukkumaanmenoa ja mieli virittyy jo valmiiksi lukuhetkeä varten. Toisaalta myös innostus tarinan tempaistessa mukaan, on ihan mielettömän upea tunne. Sellainen tunne, mitä ei saavuta selaamalla tuntitolkulla somea, vaan tunne jota niin harvoin nykyihminen enää missään kokee. Se on syvä keskittyminen ja tarinan visualisoiminen omassa mielessään. Ihan parasta!!

Tässä sulle viisi kirjasuositusta jouluksi. Nappaa talteen ja pistä luku/kuuntelu listalle. Viime hetken lahjavinkkinä huikkaan myös, että Bookbeat on edullinen ja kiva lahja kirjojen ystävälle. Pistä kuunteluun itse tai osta lahjaksi täältä*. Äänikirjapalvelussa voi lukea kirjan myös painettuna versiona, mikäli äänikirjat ei ole sun juttu. Ensimmäisen kuukauden saa vieläpä ilmaiseksi hei!


Vankina Venäjällä

Tämä tarina on samalla mielettömän kiinnostava, mutta myös toisaalta aivan älytön. Suomalainen mies jää Venäjän rajalla kiinni ja joutuu vuosiksi Venäjän vankileirille istumaan tuomiotaan. Miten absurdia elämää rajan toisella puolella eletään. Ja miten hurjissa oloissa ihmiset pystyvätkään asumaan... Tällaisen kokeminen myös palauttaa perusasioiden äärelle. Yhtäkkiä arvostaakin omaa pehmeää sänkyään ihan eri tavalla. Suosittelen lukemaan! Kevyttä, mutta erittäin koukuttavaa tarinankerrontaa ja vankileirin olot on helppo nähdä mielessään tarkkojen kuvausten perusteella. Tarina tempaisee otteeseen ja viimeisen sivun kääntyessä takakanneksi toivoo, että tarina jatkuisi vielä.



Suo, kuokka ja Hollywood

Ismo Leikolan omakirja elämästä rapakon toisella puolella. Varsin kiinnostavia havaintoja kulttuurieroista, elämästä Jenkeissä ja työstä stand up-koomikkona. Suosittelen kuuntelemaan tämän kirjan. Lukijana toimii nimittäin Ismo itse ja mielestäni se toimiikin tässä yhteydessä erittäin hyvin. Muutamia hauskoja juttuja kirjassa on, mutta tarina ei ole stand upia eli ei pelkkää vitsinkerrontaa. Mielenkiintoista, mutta kepeää luettavaa.



Rekrytoija

Jos kaipaat enemmän asiasisältöä elämääsi, niin ehkäpä tämä kirja on sinua varten. Nuori, mutta erittäin ammattitaitoinen Saana, on toiminut rekrytointiasiantuntijana vuosia. Hän raottaa mystisyyden verhoa rekrytoijan työhön ja kertoo millä tavalla koko prosessi yrityksissä etenee. Saana paljastaa kirjassa epäkohtia ja haasteita rekrytoinnin maailmasta. Minusta kirja oli todellakin mielenkiintoinen näkökulma rekrytointiin ja paljasti asioita, mitä ei itse ole ennen tullut ajatelleeksi. Vaikka niin sanotusti ihan vakavaa asiaa tässä puhutaan, niin erittäin hyvin kirjoitettu ja huumorilla höystetty, joten jaksoi pitää otteessaan koko matkan.




Torey Hayden -kirjat

Toreyn kirjat on tositarinoita erityisopettajan työstä, jossa hän on kohdannut laitoslapsia erilaisine traumoine ja vammoineen. Vaikka kirjat eivät ole mitään iloista luettavaa todellakaan, on ne älyttömän mielenkiintoisia psykologisia kuvauksia siiten, miten satutettu ja haavoitettu viaton lapsi käyttäytyy tai oireilee oikeassa elämässä. Jokainen kirja on oma tarinansa uudesta lapsesta ja ne voivat olla äärimmäisen riipaiseviakin. Olen tainnut lukea ihan jokaisen Toreyn kirjoittaman kirjan ja vannon, että jos vain mieli kestää näitä surullisia tarinoita, niin tarinat sinällään ovat äärimmäisen kiinnostavia.


Toimistosta travelleriksi

Kevyt mutta asiapitoinen ajatuksia herättävä kirja vapaammasta elämästä. Vinkkejä siitä, mitä pitää tehdä, jotta voit elää ja elättää itsesi vaikka maailman toisella puolella. Sain itse tästä aikanaan kipinän lähteä miettimään millaista elämää ja miten haluan elää. Ja sille tielle jäin. Kun siemen alkoi ajatuksissa itää, omien haaveiden eteen alkoikin tehdä töitä ja raivata elämää kohti sitä vapaata elämää, mistä kirjassakin paljon puhutaan. 


Tässä teille muutamia kirjavinkkejä. Oliko joku ehkä jopa sinulle tuttu? 
Heitä kommenttiboksiin omat kirjasuosikit niin saan omallekin lukulistalle täytettä 😉

Ja oikein ihanaa ja rentouttavaa joulua!