maanantai 31. tammikuuta 2022

Muutto Espanjaan kahden viikon varoitusajalla




Heippa taas pitkästä aikaan!

Elämä on tässä tammikuussa todella yllättänyt. Jopa niin paljon, ettei tässä vauhdissa meinaa itsekään pysyä oikein mukana. 

Blogi on jäänyt nyt hiukan taka-alalle, sillä aika ei ole yksinkertaisesti riittänyt kaikkeen. Alkukuusta etsin vielä tiukasti uusia työmahdollisuuksia Suomesta. Laittelinkin paljon hakemuksia ja yritin saada myös tuoreelle yritykselleni Somefiilaamolle uusia asiakkaita. Se onnistuikin ja sain ensimmäisen toimeksiantosopparin heti alkukuusta. Se tuntui mahtavalle! Ensimmäinen oikea asiakas.

Sittemin tilanteet ovat kuitenkin eläneet. Meitä on alkanut todenteolla huolestuttaa Euroopassa tapahtuvat koronapäätökset ja rajoitukset. Samoin Suomen koronarajoitukset ärsyttävät nyt jo ihan todenteolla. Kun yli kahden vuoden jälkeen vieläkin elämää rajoitetaan näin rankasti, aloimme miehen kanssa miettiä haluammeko todella tätä. Koska me emme kumpikaan elä työlle vaan työ lähinnä mahdollistaa sellaisen elämän mitä me haluamme elää, emme halunneet missään vaiheessa sitoutua Suomeen lopullisesti. Suunnitelma etelään muutosta oli lyöty lukkoon jo yli vuosi sitten. Se piti vain toteuttaa aikaisintaan ensi syksynä.




Kun asiat Suomessa alkoi näyttää menevän entistä enemmän tiukempaan suuntaan. Työelämän koronapassia, poikkeuslakia ja muita rajoituksia, otimme muuton uudestaan puheeksi. Mietimme, että miksipä ei jo nyt, kun kuitenkin se on ollut tapetilla tapahtuvaksi myöhemmin. Niinpä lyötiin lukkoon, että ennen helmikuun puoltaväliä on lähdettävä. Työsuhteeni loppui joka tapauksessa sopivasti tammikuun loppuun. Mieheni ilmoitti hierojakoululle, ettei tulekaan enää. Irtisanottiin asunto ja alettiin urakalla myydä tavaraa pois. 

Mulla on tässä prosessin kuluessa myös arvot muuttuneet. Haluan entistä enemmän panostaa elämässäni materian sijaan kokemuksiin, ystäviin, perheeseen ja aikaan! Aika on rajallista. Sitä ei voi ostaa vaan se kuluu joka hetki vähemmäksi. Päätinkin, että Espanjassa keskityn kaikkeen muuhun kuin työntekoon ja itseni uuvuttamiseen. Päätin, että neuvottelen itselle 30h viikkosopparin töihin, jos se vain on mahdollista. Vapaa-ajalla haluan urheilla, kokea uusia elämyksiä ja vain nauttia. Senhän pitäisi Espanjassa myös varsin hyvin onnistua, koska elämä siellä on niin paljon verkkaisempaa ja rennompaa kuin mitä täällä Suomessa suorittaessa olemme tottuneet.

Joka tapauksessa nyt me lähdetään jo viikon kuluttua! Ihan hullua. Jännittää ja pelottaa näin iso muutos, mutta se oikeasti tapahtuu nyt. Kämppä on kaaoksessa. Laatikoita on pitkin poikin. Enää meillä ei ole kuin ruokapöytä ja sänky. Koirilla on lemmikkipassit, menoliput on ostettu ja 9.2 me toivottavasti kaikki istutaan koneessa nokka kohti aurinkoa. Tosi jännää!




On tässä myös vastoinkäymisiä jo koettu. Olemme epätoivoisesti yrittäneet löytää asuntoa Aurinkorannikolta. Se onkin osoittautunut paljon haastavemmaksi kuin kuvittelin. Lemmikkien kanssa vuokraaminen tuntuu olevan ihan mahdotonta. Monet ei suostu edes harkitsemaan vaikka meilläkin on niin kiltit ja rauhalliset koirat. Kaksi kertaa olemme jo törmänneet myös huijareihin. Ensimmäisellä kerralla vuokranantaja pyysi 1300€ vakuutta, jotta asuntoa pääsee katsomaan. Juuh, ei oltu maksamassa. Yllättäen koko heppu katosi kuin pieru Saharaan.

Toisella kertaa kaikki vaikutti paljon fiksummalta. Välittäjä esiintyi ammattivälittäjänä ja linkkasi myös ihan oikean firman sivut. Seuraavaksi hän kuitenkin kyseli kuvia passeistamme. Sanottiin, että kuvat saa kun miehen vanhemmat käyvät ensin katsastamassa asunnon, että se siis oikeasti on olemassa. Tämäkin sopi. Kun yritimme monen päivän jälkeen edelleen varata aikaa näyttöön, huomasimme että koko asuntoilmoitus oli hävinnyt netistä eikä tyyppi vastannut enää yhteydenottoihin. Huijaaminen näyttääkin olevan enemmän sääntö kuin poikkeus Espanjassa. Kai siihen sitten saa tottua.




Töiden suhteen olen ihan luottavainen. Fuengirolan seudulla on hyvin vahva suomi-yhteisö. Olen saanut jo kaksi haastattelukutsua, vaikka vasta edellisenä päivänä lähetin hakemuksia. Luotan siihen, että saan töitä ja voin siinä ohessa rauhassa myös rakentaa omaa yritystäni. Mieheni siirtyy heti myöskin yrittäjäksi, joten eiköhän kaikki lähde rullaamaan. Elämäntyyli ainakin muuttuu radikaalisti ja vaikka nyt vielä vähän ahdistaa näin iso muutos, niin rehellisesti sanottuna olen myös aivan super innoissani!

Jos haluat seurata mun matkaa Espanjassa, kannattaa ottaa mun instatili (anna_roosie) seurantaan. Päivittelen sinne matkaamme ja elämää Espanjasta. Blogin teema tulee tässä kosmetiikasta siirtymään enemmän lifestylen ja Espanja elämän päivittelyyn. Joten jos nämä teemat kiinnostaa, niin pysy matkassa myös täällä. Nyt muutosta johtuen päivittelen vielä harvakseltaan, mutta Espanjasta käsin kunhan elämän siellä saa rullaamaan, tulen varmasti päivittelemään myös blogia useammin.




Joten, Adios, kunnes seuraavan kerran päivittelen toivottavasti kuulumisia aurinkoisesta Espanjasta!
6 kommenttia on "Muutto Espanjaan kahden viikon varoitusajalla"
  1. Hui miten jännää, ihan jänskättää teidän puolesta! Mutta sinä saat varmasti töitä toimeliaana ja rohkeana ihmisenä :) minusta olisi niin ihanaa toteuttaa unelmia mutta mulla ei olisi uskallusta tuollaiseen eikä kielitaitoakaan. Kaikki tämä K-höpötys jo kyllästyttää, tympii koko aihe ja mietin edes otanko kolmatta rokotusta...täällä ei rajoitukset oikein näy tai niihin on tottunut, ei kiinnosta baarissa käynti ja salit on auki normaalisti. En tiiä tarviiko K-passia johonkin ruokapaikkoihin mutta kun en niissäkään käy niin ei niin kiinnosta..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, kyllä täälläkin alkaa jännitysmittari olla sellaisissa lukemissa ettei nukuttua enää saa :D Toivottavasti kaikki järjestyy!
      Teillä on siellä Savossa kyllä mukavasti asiat, jos on salit yms pysyneet auki. Siellä tainnut olla myös vähemmän tartuntoja, joten on elämä ehkä jollain tavalla pysynyt suht normaalina. Toivottavasti alkaisivat hölentää, alkaa olla porukka niin väsynyt tähän!

      Poista
  2. Tsemppiä muuttoon ja tulevaan! :)

    VastaaPoista
  3. Kaverillani on tapana tehdä reippaita ja yhtä nopeita liikkuja elämässään, kuin tämä teidän vauhdikas lähtö, ja hänellä tuli kerran nopea muutto uuteen maahan. Kyselin tuolloin häneltä, että mitä tapahtuu kaikille hänen tavaroilleen, niin hän vain totesi, että hän vuokraa varaston ja laittaa kaiken ylimääräisen sinne odottamaan. Saman homman olen kuullut ulkomailta asuntoja vuokrattaessa, että lemmikkieläinten kanssa saattaa olla huomattavasti vaikeampaa löytää vuokra-asuntoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän monia jotka laittavat tavarat Suomessa varastoon. Etenkin silloin järkevää, jos tietää että aikoo palata takaisin tai oleskella ulkomailla vain lyhyen aikaa. Ensi kerralla virheestä oppineena tehdään itse varmasti alkuun myös niin, että vuokrataan varasto ja jos lopulta tuntuu, että halutaan maahan jäädä niin kuskataan tavarat myöhemmin perässä.

      Poista