Kosmetiikka huti osa 1

Aloitan tänään uuden postaussarjan, jota julkaisen aina silloin tällöin tarpeen vaatiessa. Nimesin postauksen aiheeksi kosmetiikka huti, joka tarkoittaa siis nimensä mukaisesti sitä, että kerron lyhyesti postauksessa tuotteista joita olen testannut, mutta joita en syystä tai toisesta kokenut hyviksi tai toimiviksi. Sain postausidean siitä, että tulen tässä kirjoituksessa esittelemään tuotteet, jotka heitän tämän jälkeen pois tai annan eteenpäin. Tämä siitä syystä, että kaapissa on niin paljon mieluisampiakin tuotteita käytettäväksi ja testattavaksi, etten halua säilöä nurkissa sellaisia tuotteita joista en pidä. Korostan, että kertomani ei ole absoluuttinen totuus vaan minun mielipiteeni ja kokemukseni, joten joku toinen voi pitää tuotteista ja tai ne voivat sopia varsin hyvin juuri sinulle. Haluan kuitenkin rehellisesti kertoa suosikkituotteiden lisäksi myös sellaisista tuotteista, jotka minusta eivät kovin hyviltä vaikuta.

Dermosilin tuotteita olen käyttänyt jo vuosien ajan ja olen tykännyt erityisesti suihkugeeleistä ja hiustenpesuaineista. Ostin joitakin vuosia sitten Dermosililta testiin myös muutamia meikkituotteita ja rasvoja. Tämä Linnea käsirasva on pyörinyt kaapissa lähes pari vuotta ja en ole saanut käytettyä tätä melkein yhtään. Tässä on tosi epämiellyttävä liuru koostumus, joka ei oikein kosteuta minusta tarpeeksi. En tykkää myöskään tämän hajusta joka on jollain tavalla tosi ällömakea ja samalla myös outo. Tämä tökki oikein kaikilla osa-alueilla, joten nyt on tämän aika siirtyä pois hyllyltä pölyttymästä.

Tämä pieni näytepurkki Balanceme merkin itseruskettavia tippoja tuli muistaakseni LF joulukalenterista viime vuonna. Testailin tätä useampaan otteeseen ja eri tavoilla. Sekoitin kasvovoiteen joukkoon, hieroin suoraan kasvoille, laitoin vain pari tippaa, laitoin useamman tipan... Ja aina lopputulos oli yhtä karmea, laikukas ja epäluonnollinen. En edes tiedä miten jaksoin tämän kanssa yrittää niin kauan, mutta ei tästä mitään tullut. Onneksi purkki oli pieni, joten ei harmita heittää pois.

Tämä tuote kuuluu sarjaan "en tiedä miten tätä tulisi käyttää". Tämä Macin stobe cream kai pitäisi jättää iholle kaunista kuultoa meikkipohjan alle tai päälle, mutta minun makuuni kuultoa kyllä tulee aivan liian minimaalisesti. Tämä voide oli hopeanväristä ja levittyy kyllä hyvin eikä jätä iholle epämiellyttävää ihotuntumaa, mutta sitä hehkua en kyllä saa esiin millään konsteilla. Hyvin pienen pieni hehku tulee jos tämän levittää iholle yksinään, mutta kuulto on niin olematon että sitä voisi hyvin luulla ihan vain ihon omaksi rasvaksi. Toiseksi jos tämän päälle levittää meikkivoiteen (edes kevyen sellaisen) niin en huomaa tuotetta enää lainkaan meikkivoiteen alta. Täysin turha tuote minusta, vaikka jotkut tätä ovatkin kehuneet. En selvästi ole kohderyhmä tälle.

Tämä tuotteen kohdalla mua jopa hiukan harmittaa myöntää miten epämiellyttävä tämä oli. Sävy oli tosi kaunis ja toivoin, että myös huulilla tämä olisi toiminut, mutta ei. Kaksi testikertaa osoitti ettei tämä tuote toiminut lainkaan. Kyseessä on Belle en Argent merkin nestemäinen huulipuna, joka jää huulille ihan märäksi sekä tuntumalta että ulkonäöltään. En tykkää myöskään siitä, miten tämä lähtee sulamaan huulilta ja valuu kasvoille vaikka pohjustus olisikin kunnossa. Tästä jää huulille myös hiukan iljettävä tahmainen kerros. Tämä ei siis varsinaisesti tunnu sellaiselta tahmaiselta kuten sellaiset tuotteet, jotka tarraavat yhteen kun painat huulet kiinni, vaan tämä tahmaisuus on paksu märkä ja öljyisen tuntuinen kerros huulilla. Jos jotain hyvää haluaa löytää, niin ainakaan tämä ei kuivata huulia. Minulle tämä ei sovi yhtään, vaikka netissä tätä monet olivatkin kehuneet.



Nyt tähän ensimmäiseen postaukseen ei ehtinyt montaa tuotetta kertyä, mutta jatkossa tulen kokoamaan tämän postauksen alle sellaisia tuotteita, joita laitan eteenpäin tai joiden käyttöä en halua jatkaa. Mitä mieltä olette tästä postaussarjasta? Kiinnostaako teitä kuulla sellaisista tuotteista, jotka eivät niin hyviä minun mielestä ole?